Miten häitä juhlistetaan?

Ylioppilaskokelas pohtii aineessaan väestön vähenemistä ja ehdottaa ongelmaan ratkaisua: ”Esimerkiksi meillä Suomessa väkiluvun pienetessä voitaisiin pakolais- ja maahanmuuttajakiinteistöjä nostaa.”

Kirjoittaja puhuu kiinteistöistä, mutta yhteydestä käy kyllä ilmi, että hän tarkoittaa kiintiöitä. Samantapaiset sanat ovat varmaankin epähuomiossa sekoittuneet toisiinsa. Lipsahdus voi sattua kenelle tahansa, jopa ammattikirjoittajalle.

Paikallislehdessä kerrotaan asuntomurtoihin varautumisesta: ”Kun perhe ei ole kotona, taloa pitää silmällä luottamuksellinen naapuri.” Luottamuksellinen tarkoittaa keskinäiseen luottamukseen perustuvaa, ulkopuolisilta salassa pidettävää. Nämä laatusanat eivät sovi tuon taloa tarkkailevan naapurin määritteiksi. Hänen pitää olla sellainen, johon voi luottaa, siis luotettava.

Eräät sekaantumat eivät kuitenkaan ole aivan satunnaisia. Jotkut sekoittavat toistuvasti sanan viihtyisyys sanaan viihtyvyys. Erään golfklubin esitteessä kerrotaan uudistuksista: ”Klubirakennuksen viihtyvyyttä on parannettu terassin ja ravintolan kalusto uusimalla.” Viihtyvyys tarkoittaa viihtymistä, sitä, että joku viihtyy. Asiakkaan viihtyvyys siis saattaa parantua. Jos klubirakennusta ehostetaan ja rakennus tulee viihtyisämmäksi, sen viihtyisyys lisääntyy.

Eräs tämän palstan lukija on kiinnittänyt huomiota siihen, että juhlistaa-sanan merkitys on ”jotenkin hämärtynyt”. Havainnolle saa vahvistuksen, kun katsoo vaikkapa erilaisia verkkosivuja. Muutaman vuoden takainen urheilu-uutinen kertoo, että ”Sami Uotila pääsi toistamiseen juhlistamaan alppihiihdon Euroopan cupin suurpujottelun voittoa Kittilän Levillä”. Opiskelijajärjestön toimintasuunnitelmassa todetaan: ”Joulukuussa juhlistamme pikkujouluja.”

Molemmissa tapauksissa on kuitenkin kysymys juhlan viettämisestä, juhlimisesta. Sana juhlistaa tarkoittaa juhlalliseksi tai juhlallisemmaksi tekemistä. Häitä juhlitaan, mutta niitä voidaan myös juhlistaa esimerkiksi tarjoamalla hienoa samppanjaa. Tilaisuudelle antaa erityistä juhlavuutta ja arvokkuutta, jos tasavallan presidentti saapuu juhlistamaan sitä, ”kunnioittamaan sitä läsnäolollaan”.

Erään uutisen mukaan Kirkon katastrofirahaston asiakkaita olivat talouslaman aikana muun muassa ”kahden asunnon loukkoon joutuneet”. Kaikille suomalaisille loukon ja loukun ero ei näy ole selvä. Loukko tarkoittaa nurkkaa, soppea, perukkaa.

Kun joku joutuu loukkuun, hän joutuu pulaan, ahdinkoon, kiipeliin. Tähän kuvailmaukseen sisältyvä loukku tarkoittaa pyydystä. Pudotessaan sen kansi tappaa eläimen tai sulkee sen häkkiin. Jos ihminen ahdistetaan loukkoon eli nurkkaan, hän on tukalassa tilanteessa – kuten kahden asunnon loukkuun joutunutkin on.

Edellä esitellyn tapaisten sanaparien sekaantumisen syynä on siis äänteellinen läheisyys: parit on (loukkoa ja loukkua lukuun ottamatta) johdettu samasta kannasta. Sekaantumisen vaaraa lisää se, että ne ovat merkitykseltäänkin läheisiä.

MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 12.8.2003.