Paikkaallaanko potilasta kirveellä?

Ulkoministeri Erkki Tuomioja joutui taannoin sairaalaan. ”Ministerin kerrotaan toipuvan hyvin lievästä keuhkoveritulpastaan”, kertoo lehtiuutinen. Onko kyseessä hyvin lievä veritulppa? Näin voi ymmärtää, ainakin ennen kuin on ehtinyt aivan lauseen loppuun. Tarkka lukija kyllä osannee lukea uutisen oikein: ministeri toipuu hyvin. Tähän tulkintaan ohjaa possessiivisuffiksikin.

Eräs vanhempi lehtiteksti kertoo: ”Ensiaputaitokin kuuluu erätaitoihin. Erkki ja Pasi paikkailivat kirveellä jalkansa loukannutta potilasta.” Adverbiaali kirveellä on tulkittavissa joko edellä olevan paikkailla-verbin tai jäljessä olevan loukata-verbin määritteeksi. Tahaton komiikka on vältettävissä muuttamalla vähän sanajärjestystä: ”Erkki ja Pasi paikkailivat jalkansa kirveellä loukannutta potilasta.”

Suomen kielen sanajärjestys vaihtelee melkoisesti, mutta ei satunnaisesti. Normaali järjestys on: ”Presidentti menee uimaan.” Jos sanotaan, että ”uimaan menee presidentti”, tähdennetään sitä, että uimari on nimenomaan presidentti, ei joku muu. Lause ”menee presidentti uimaan” on luonteva lähinnä vastalauseena: sanoja torjuu uima-aikeiden epäilijän käsityksen.

Kun sanajärjestys muuttuu, voi painotusten lisäksi lauseen merkityskin muuttua. Esimerkiksi lause ”myös työn laadussa on selviä eroja” merkitsee eri asiaa kuin lause ”työn laadussa on myös selviä eroja”. Kirjoitetussa kielessä myös-sana viittaa eteenpäin eli asettuu painokkaan sanan eteen. Puhutussa kielessä tähdennyksiä ja merkityksiä voidaan ilmaista myös intonaation avulla. Jos jälkimmäisen lauseen myös-sanaa puhuttaessa painotetaan, se viittaa taaksepäin, ja silloin lauseet merkitsevät samaa.

Sanojen paikka lauseessa määräytyy yleensä sen mukaan, mitä edellä on jo sanottu ja mitä kirjoittaja tai puhuja haluaa korostaa. Tuttu – teksti- tai puheympäristöstä ilmenevä tai muuten ilmeinen – tieto sijoittuu lauseen alkuun. Uuden, tärkeän tiedon paikka on lauseen lopussa.

Tämmöinen lause tuntuu hiukan kömpelöltä: ”Arlanda on Pohjoismaiden vilkkain lentoasema matkustajamäärien mukaan mitattuna.” Eikö mittaustapaa tärkeämpi tieto ole mittauksen tulos? Lause sujuvoituu ja selkeytyy, kun painokkain informaatio sijoitetaan loppuun: ”Arlanda on matkustajamäärien mukaan mitattuna Pohjoismaiden vilkkain lentoasema.”

Otsikkojen oudot sanajärjestykset selittyvät joskus palstan kapeudesta. Tämä otsikko on kuitenkin mahtunut yhdelle riville: ”Pohjoisen lentoturvallisuus kunnossa Ilmailulaitoksen mukaan”. Jonkin toisen laitoksen tai jonkun henkilön mukaanko ei ole? Uutisen tärkein asia, lentoturvallisuuden kunnossaolo, korostuu, kun muutetaan sanajärjestystä: ”Pohjoisen lentoturvallisuus Ilmailulaitoksen mukaan kunnossa”.

MAIJA LÄNSIMÄKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 15.5.2001.