Siirry sisältöön
Haku

Kapakka on siisti mesta

Nykysuomeen virtaa lainasanoja ennen kaikkea englannista, mutta vuosisatojen kuluessa kieltämme ovat rikastuttaneet monelta suunnalta tulleet vaikutteet. Ensimmäiset venäläiset, täsmällisemmin muinaisvenäläiset, lainasanat ovat lähtöisin ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen vaihteen tienoilta. Tähän kerrostumaan kuuluvat esimerkiksi sellaiset kristinuskon leviämisestä kertovat sanat kuin pappi, risti, raamattu ja pakana sekä ruokatalouteen liittyvät lusikka, piirakka ja talkkuna.

Uudempaa perua on esimerkiksi sana kapakka, joka on saatu venäläisiltä ilmeisesti joskus 1600-luvulla. Muita venäjän kielestä tulleita paikkojen nimityksiä ovat esimerkiksi tyrmä ja putka. Suomen kirjakielessähän nämä liittyvät läheisesti yhteen, mutta venäjässä samoin kuin lähisukukielissämme karjalassa, vepsässä, virossa ja vatjassa putka-sanan vastineilla on monenlaisia koppien, kojujen ja majojen merkityksiä. Esimerkiksi vepsäläiselle putka voi olla leikkimökki tai koirankoppi.

Kapakkakulttuuriin assosioituu venäläisperäinen sana votka. Venäjän kielessä vodka on vettä merkitsevän voda-sanan deminutiivijohdos, ”pikku vesi”. Jos pieniä vesiä juo suuria määriä, vaikkapa kolpakosta, saa todennäköisesti pohmelon. Kolpakko on siis sekin saatu venäjästä, mutta merkitys on matkan varrella vähitellen muuttunut. Lainanantajakielen vastine on tarkoittanut muun muassa suippoa lakkia – yömyssyä – taikka lampun kupua. Pohmelon venäläinen esikuva on syntynyt kahdesta osasta, po-etuliitteestä ja humalaa merkitsevästä hmel'-sanasta. Voisi kuvitella, että suomen humalakin olisi venäläisperäinen, mutta tämän sanan kulku on monimutkaisempi. Alun perin se lienee lainautunut kasvin nimenä turkkilaisista kielistä slaavilaisille, sieltä germaaniselle taholle ja germaanisista kielistä meille.

On meillä toki työntekoonkin liittyviä venäläislainoja, esimerkiksi urakka ja remontti. Kuten jokainen itänaapurin valtakieltä vähänkin opiskellut tietää, urakan venäläinen vastine urok tarkoittaa oppituntia ja läksyä, nimenomaan tiettyä annettua tehtävää, kuten urakkatyökin. Remont on lainattu venäjään ranskasta Pietari Suuren aikana, ja tuolloin se on merkinnyt muun muassa uusien hevosten hankkimista ratsuväelle – siis konien tilalle. Venäjän kon' ei muuten ole välttämättä huono hevonen.

Helsingin vanhassa slangissa arvellaan olleen satakunta venäläisperäistä sanaa, joista moni on saatu sotilaskielen kautta. Suurin osa venäläisperäisistä slangi-ilmauksista on kuitenkin painunut unohduksiin. Yksi esimerkki pintansa pitäneistä sanoista on paikkaa merkitsevä mesta. Sitä käytetään edelleen, vieläpä alkuperäisessä merkityksessään. Useita merkityksenmuutoksia läpi käynyt, mutta pitkään käytössä säilynyt on stara, joka on lähtöisin venäjän vanhaa merkitsevästä sanasta. Sadan vuoden takaisessa slangissa se on tarkoittanut lähinnä vanhaa miestä, sittemmin yleensä vanhaa ihmistä, joskus jopa nuorta miestä. Eri alkuperää on julkkiksen, tähden nimitys stara, jonka synnyttäjänä on tietenkin englannin star.

Siisti, joka on saatu venäjän puhdasta tarkoittavasta tšistyj-sanasta, ei alun perin ole ollut slangisana ollenkaan, vaan nykyslangin laajentuneiden merkitysten – kiva, ”makee” – alkuunpanijana on ollut ruotsin snygg-sanan käyttö.


LEENA JOKI

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 24.4.2001.


Tekstiin on 10.3.2015 tehty muutos: 1800-luku korjattu 1600-luvuksi.