Kivikontti selkään ja siannahka silmille

Avioituminen, naimisiin ”pääseminen”, oli entisaikaan yksi elämän tärkeimpiä tavoitteita. Naimattomalla naisella ei ollut kovin monia mahdollisuuksia elättää itseään. Etenkin tyttäret pyrittiin siksi naittamaan ikäjärjestyksessä, koska arveltiin, että jos nuorempi tai nuoremmat avioituisivat ensin, vanhemman olisi sen jälkeen vaikeampi löytää ottajaa. Nuorempaan mieltyneelle kosijalle voitiin huomauttaa: ”Päästä pino aletaan.”

Yhteisön sisäinen kontrolli toimi, eivätkä totutuista tavoista poikkeavat päässeet vähällä. Naimattomat vanhemmat sisarukset, varsinkin tyttäret, saivat niin ikään osansa, sillä kekseliäät ja teräväkieliset sanankäyttäjät eivät säästelleet lähimmäisiään.

Pohjois-Suomessa vanhempi sisar sai tuhkapussin selkäänsä nuoremman ehdittyä ensin naimisiin. Kaakkois-Suomessa hän joutui kantamaan hiekkakonttia, Pohjanmaalla ja Kainuussa peräti kivikonttia. Kivikontin kantajaksi joutuneelta kyseltiin, painaako kontti paljonkin. Nokkela vastasi tähän, ettei se paljon paina, kun on paperista viilekkeet ja kontin suu alaspäin. Näin hän vihjasi siihen, että hänellä oli edelleen halu naimisiin, ehkä jo mielitiettykin katsottuna.

Maan kaakkois- ja keskiosissa nuorempi teki naimisiin mennessään vanhemmasta sisarestaan rasin, mikäli tämä ei ollut vielä avioitunut. Samoilla seuduin rasi tarkoittaa polttamatta jäänyttä tai seuraavaksi vuodeksi kuivumaan jätettyä kaskea tai palamatonta paikkaa kaskessa. Rasia lohduteltiin kuitenkin, että ”kun poutakesä tulee, niin rasikin palaa”, joten toivoa vielä oli.

Läntisellä Uudellamaalla tehtiin seulanpäällisiä, kun nuorempi meni ennen vanhempaa naimisiin. Sanonta saanee selityksensä silloisista arkiaskareista: kun jauhoja seulottiin seulalla, niin viljan karkeammat osat, kuten kuoret, jäivät seulan päälle. Seulan läpi menneet hienommat jauhot pantiin taikinaan, seulaan jääneet lehmien suurukseksi.

Laajalti Länsi- ja Keski-Suomessa avioon ensin ehtinyt nuorempi sisar antoi siannahan vanhemmalle tai veti siannahan tämän silmille. Vanhempi jäi siannahkaa kantamaan. Nahat tunnetaan myös tarinoissa, joita kerrottiin vanhojenpiikojen kansoittamasta Kyöpelistä: siellä vanhatpiiat kulkevat siannahka päässä ja hiekkasäkki selässä.

Naimattomia vanhempia sisaruksia on muutenkin nimitelty usein samalla tavoin kuin piintyneempiä vanhojapiikoja ja -poikia. Vähän vaikeahan on ollutkin tietää etukäteen, jääkö joku kokonaan naimattomaksi. Kivikontin tai siannahan on siten saanut kannettavakseen niin varttunut ikäneito kuin nuorempikin naimaton nainen. Kuviteltu taakka oli rangaistus naimattomuudesta, jota usein pidettiin häpeällisenä ja jopa luonnottomana.

KIRSTI AAPALA

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 8.6.1999.