Siirry sisältöön
Haku

Miten talvi näkyy paikannimissä?

Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistoon on tallennettu runsaasti varsinkin Talvi- ja Lumi-alkuisia paikannimiä, mutta jonkin verran myös esimerkiksi Suksi- ja Hiihto-alkuisia nimiä.

Talvi ja lumi

Suurin osa Talvi-alkuisista nimistä liittyy talviteihin, joita on tehty järvien ja soiden jäädyttyä kantamaan hevosen ja reen kuormineen, nykyisin auton. Talvitiet ovat usein lyhentäneet huomattavasti syrjemmällä asuvien matkaa kirkolle. Niiden kautta on kuljetettu myös puutavaraa. Esimerkiksi Joutsassa on Talvikeidas, kapea kannas Tieransaaren keskikohdalla. Paikalle on tullut talvitie kolmelta suunnalta.

Muita syitä Talvi-nimien syntyyn ovat arkiston keruutietojen mukaan talvinen vaikeakulkuisuus (esim. Talviahde Viljakkalassa), lumen säilyminen paikalla pitkään keväällä (Talviaho Suomussalmella) tai veden pysyminen sulana talvellakin (Talvikoski Ranualla). Joskus talvi voi viitata myös paikan hallanarkuuteen.

Lumi-alku nimessä viittaa yleensä joko siihen, että lumi säilyy paikalla pitkään (paikka on varjoinen tai pohjoisen puolella) tai siihen, että lunta kasaantuu, kinostuu paikalle paljon. Esimerkiksi Kauhajoella on Lumikangas, jossa on saattanut olla vielä juhannuksena lunta. Lumi voi joskus kertoa myös valkoisena kukkivasta suovillasta (Pyhännän Lumihyyvys, neva). Kangaslammin Lumisalmen on kerrottu saaneen nimensä valkoisista lumpeenkukista.

Luminen pensas. Kuva: Tiina Manni-Lindqvist, Kotus.
Luminen pensas. Kuva: Tiina Manni-Lindqvist, Kotus.

Hiihto ja suksi

Hiihto-nimiin liittyy useimmiten hiihdon yksi osa-alue eli mäenlasku (Hiihtomäet). Hyvät laskupaikat on nimetty, koska paikoista on täytynyt puhua. Mäenlaskuhan on sosiaalisempaa toimintaa kuin paikasta toiseen hiihtäen kulkeminen. Varsinaisesta hiihtämisestä kertoo Haapaveden Hiihtomänty eli Hiihtopetäjä. Hiihtokilpailujen reitti on kulkenut ennen kirkolta järven poikki tälle männylle ja takaisin. Sodankylässä on Hihtamaselkä, metsäinen selänne, jota on ollut hyvä hiihtää maaston tasaisuuden vuoksi.

Suksi-nimet liittyvät yllättäen usein kesään eivätkä talveen: hyvin märillä ja upottavilla soilla on kesälläkin käytetty suksia kulkemisen apuna, kun alueelta on käyty niittämässä heinää (esim. Suksiaapa Rovaniemellä, Suksineva Piippolassa, Suksisuo Lieksassa ja Suksivuoma Kittilässä). Talviset Suksi-nimet kertovat mäenlaskupaikoista (monet Suksimäet) tai hiihtoreiteistä (esim. Suksilahti Savitaipaleella). Osa Suksi-nimistä viittaa paikan muotoon, kapeuteen. Lisäksi Keiteleellä on Suksikangas, Rovaniemellä Suksilehto ja Alavudella ja Tervossa Suksiniemi, joista on saatu hyvää suksipuuta.



Sukset tauolla. Kuva: Tiina-Manni-Lindqvist, Kotus.
Sukset hiihtomajan pihassa. Kuva: Tiina Manni-Lindqvist, Kotus.