Mistä Lieksan Häähnivaara on saanut nimensä?
Lieksassa Pohjois-Karjalassa on Häähni-paikannimien ryväs. Häähnivaaran ohi virtaa etelästä Häähnijoki Alimmaisen ja Ylimmäisen Häähnijärven kautta. Joki saa alkunsa kaakon suunnasta, josta siihen laskevat muun muassa Häähnijärven vedet Häähnipuron kautta. Häähnijärven rannalla ovat vielä Häähnisuo ja Häähniniemi.Peruskartassa Häähni-alkuisia paikannimiä on parisenkymmentä. Ne sijaitsevat lähinnä vain kahdessa selkeässä rypäässä. Lieksan lisäksi Hankasalmen–Konneveden seudulla ovat Iso ja Pieni Häähninjärvi, Häähninmäki (mäki ja talo), Häähninsuo, Häähninpää (entinen talo) ja Häähnintupa (rakennus). Isosta ja Pienestä Häähninjärvestä on käytetty myös nimiä Iso-Häähnä ja Pieni-Häähnä. Lisäksi maan kaakkoisosassa Taipalsaarella on Häähnänen-niminen saari.
Murteissamme on tunnettu häähni-sanan rinnalla myös asut hähni, hähnä ja häähnä. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana merkitsee palokärkeä (Dryocopus martius), ja nimitystä voidaan käyttää myös muista Picidae-heimoon kuuluvista tikkalinnuista. Näitä ovat esimerkiksi valkoselkätikka ja käpytikka. Sanat ovat levikiltään osin hajanaisia, ja sanakirjatietojen mukaan ne on tunnettu vain muutamissa pitäjissä Keski-Suomessa (häähnä, hähnä), Pohjois-Satakunnassa (hähnä), Kaakkois-Hämeessä (hähnä, hähni) ja Kymenlaaksossa (hähni).
Palokärki. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Hähni-sanan esiintymäseuduilla on muutamia yksittäisiä Hähni-nimisiä paikkoja. Mäntsälässä on Hähnenpelto, jonka nimessä on nähtävissä hähni-sanan vanha taivutusmuoto hähnen. Orimattilassa on Hähnisuo ja Iitissä Hähnihuoko. Nastolassa Kymijärven rannalla on Hähniemi, jonka nimestä on osa kulunut pois; alkuaan se on saattanut olla asussa Hähniniemi.
Ikaalisissa Kyrösjärven Roikanselän rannalla on vierekkäiset Hänhilahti ja Hänhiniemi. On mahdollista, että nimissä äänteet ovat aikojen saatossa vaihtaneet järjestystä ja nämäkin nimet kuuluvat samaan Hähni-nimien joukkoon.
Tikat elelevät samalla alueella ympäri vuoden, vaikka ajoittain tekevätkin vaelluksia. Niitä esiintyy lähes koko Suomessa. Tikat rummuttavat puuta, mistä lähtevä ääni saattaa kantautua kauaskin, ja lisäksi tikoista isokokoisin palokärki on melko äänekäs lintu. Kansanperinteessäkin tikkoihin on liitetty monenlaisia uskomuksia. Siksi ei ole ihme, että linnun nimitykset ovat päätyneet myös paikannimistöön. Onhan meillä laajalti Tikka-alkuisia paikannimiäkin.
Hä(ä)hni-paikannimet osuvat jotakuinkin samoille seuduille sanaesiintymien kanssa lukuun ottamatta Lieksan esiintymiä. Nämä nimet on tallennettu Nimiarkiston suullista perimätietoa sisältäviin paikannimikokoelmiin, mutta keruuaikaan 1900-luvun jälkipuoliskolla ei paikallisilla asukkailla nähtävästi juurikaan enää ollut tietoa nimien syntytaustoista tai niihin sisältyvästä sanasta.
Häähni eri asuineen onkin hyvin vanha sana, ja sillä on vastineita sukukielissämme. Elias Lönnrot otti sanat hähnä ja häähnä (murt.) laatimaansa Suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaan merkityksessä ’brokig hackspett’ (= kirjava tikka). Kirjakieleen hähnä-sana ei kuitenkaan vakiintunut. Nykyiset Häähni- ja Hähni-paikannimet viitannevat siihen, että harvinaiseksi käynyt omaperäinen linnunnimitys on ennen ollut tunnettu nimien esiintymäseuduilla. Ehkä siksi nykyiseen Lieksaan kuuluvan entisen Pielisjärven pitäjän vaakunassakin on palokärki.
Lähteet
Kaisa Häkkinen 2004: Linnun nimi.Elias Lönnrot 1874: Finskt-svenskt lexikon – Suomalais-ruotsalainen sanakirja, osa 1.
Pertti Virtaranta 1952: Satakunnan paikannimiä III. Satakunta, kotiseutututkimuksia XV.