Mikä on Hartolan Tohtaanjärvi-nimen tausta?
Kielitieteilijä Ante Aikio on esittänyt, että Hartolan ja Saarijärven (entisen Pylkönmäen) Tohtaanjärvien, Rauman (entisen Turun läänin Lapin) Tohtuanjärven, Padasjoen Tohtainlammin, Karstulan Tohtaanlammin, Luumäen Tuohtiaisen, Lemin Tuohtjärven ja Mäntsälän Tuhtijärven taustalla olisi sama vesilinnun nimitys merkityksessä ’kuikka’. Linnunnimitys lienee tullut paikannimiin saamesta, sillä suomen samamerkityksinen murresana tohtaja on myöhempi ja saamesta lainattu. Nykykielessä kuikka on esimerkiksi pohjoissaameksi dovtta ja inarinsaameksi tuhtuu tai tuhtuv.
Hartolan Tohtaanjärven ja muiden yllä mainittujen paikkojen eteläinen sijainti tukee saamelaisperäistä selitystä, koska suomen murteen sanasta tohtaja on tietoja vain huomattavasti pohjoisempaa, Länsipohjasta ja Peräpohjolasta.
Lähteet
Suomen murteiden sana-arkisto
Ante Aikio 2007: Saamelaisajan paikannimistö Satakunnassa. Sata sanan juurta. Satakunnan vanhaa paikannimistöä. Satakunta XXV.
Suomen sanojen alkuperä, osa 3, 2000.
