Siirry sisältöön
Haku

Mistä tulee nimi Vihavuosi?

Vihavuosi on kylä Hämeenlinnan (aiemmin Hauhon) ja Pälkäneen (aiemmin Luopioisten) rajalla. Sen erikoinen nimi on viitannut alun perin Sappeenjärven ja Vihajärven välillä voimakkaasti virtaavaan koskeen tai koskiseen virtaan. Ensimmäiset asiakirjamerkinnät nimestä ovat 1400-luvulta: Wihawåtho 1433, Wianwuos koski 1484. Kyläksi Vihavuosi muodostui vasta 1700-luvulla, mutta myllyn paikkana se on tunnettu jo aiemmin.

Nimistöntutkijat ovat selittäneet kosken nimeä kahdella tavalla. Yhteistä selityksille on se, että nimen jälkiosa ei ole aina ollut vuosi.

Pertti Virtaranta on esittänyt, että kosken nimi on alun perin ollut nimeltään Viha(n)vuo. Tähän viittaisi vuodelta 1484 oleva asiakirjamerkintä Wianvuos koski sekä myöhemmät merkinnät Wihawos 1614, Wihavos 1634, Wihavuos 1684. Näissä nimiasuissa loppu-s olisi ruotsin genetiivin s ja nimen jälkiosa vuo, joka merkitsee uomaa ja virtaa.

Muodon Vihavuonkoski rinnalla on jo varhain esiintynyt muoto Vihavuodenkoski, jossa on Virtarannan mukaan vuo-sanan vanha länsimurteissa käytetty monikon genetiivi. Koska nykykielen d:tä ei paikallisessa murteissa tunneta, nimi on äännetty Vihavualenkoski. Myös vuosi-sanan yksikön genetiivimuoto on seudun murteessa vualen, ja sen pohjalta on muodostettu uusi perusmuoto Vihavuosi.

Vihavuoden saha ja mylly vuonna 1938. Kuva: Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma. CC BY 4.0
Vihavuoden saha ja mylly vuonna 1938. Kuva: Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma.

Sirkka Paikkala on puolestaan nimen varhaisimman asiakirja-asun (Wihawåtho) perusteella esittänyt, että se olisi alun perin ollut Vihavuoto. Tässä tapauksessa uusi perusmuoto olisi syntynyt, kun jälkiosan vuoto genetiivimuoto vualon olisi alettu tulkita vuosi-sanan genetiivimuodoksi vualen.

Alpo Räisänen on kannattanut Virtarannan selitystä ja kritisoinut Paikkalan selitystä erityisesti sen vuoksi, että tämä ei pohdi, mitä vuoto tarkoittaisi kosken nimessä. Vuoto-loppuinen nimi ei kuitenkaan ole aivan ainutlaatuinen Suomessa. Esimerkiksi Vesivuoto-nimisiä paikkoja on muutamia. Lisäksi Kangasalla on Vuoto-niminen virtavesi.

1800-luvulla nimiasu Vihavuosi on ollut jo aivan tavallinen, mutta sen rinnalla on esiintynyt asu Vihavuori. Jälkimmäinen johtuu siitä, että nuoremman polven puheessa yleiskielen d:tä vastaa paikallisessa murteessa r. Näin Vihavuodenkoskesta on tullut Vihavuorenkoski ja kylästä Vihavuori. Nykyisin kylän nimi on vakiintunut asuun Vihavuosi, mutta kylässä sijaitsee Vihavuori-niminen vuori.

Nimen alkuosa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Paikkala arvelee sen voivan viitata kosken voimakkaaseen, ”vihaiseen” virtaan tai sijaintiin Vihajärven lähellä. Koska vesi virtaa Vihajärvestä Vihavuodenkoskeen, nimet varmastikin liittyvät toisiinsa. Järven nimeä ei kuitenkaan ole tutkittu.

Teksti: Petra Saarnisto

Lähteet


Pertti Virtaranta 1958: Pääpainollisen tavun jälkeisen soinnillisen dentaalispirantin edustus suomen murteissa