Mitä Sintsa-, Sintsi- ja Sintso- tarkoittavat paikannimissä?
Sintsa-, Sintsi-, Sintso- ja Sintsö-alkuiset nimet ovat harvinaisia. Niitä on kerätty Nimiarkistoon Kannakselta, Kainuusta sekä Suomen ja Venäjän puolen Karjalasta. Sintsi on esimerkiksi kylä Rääkkylässä.
Metsäpirtin Sintsanpeltoa ja Suistamon Sintsönrinnettä on selitetty karjalaisella murresanalla sintsi, joka tarkoittaa ’eteistä’. Paikka, kuten pelto tai rinne, on pirtin eteisen edessä. Joskus Sintsa-, Sintsi-, Sintso- tai Sintsö-alkuinen nimi voi viitata paikkaan, joka on itsekin eräänlainen eteinen suhteessa toiseen paikkaan, kuten Saaren Sintsakivi Riutan kallion alapuolella. Sana esiintyy karjalan kielessäkin mm. asussa sinttšo ja on alkuaan venäläisperäinen.
Myös Ristijärven Sintsinpurot on selitetty karjalaisperäisiksi. Tosin Kainuun murteissa sanaa sintsi on käytetty eteisen sijaan muista pienistä kohteista, kuten kamarista tai niittypahasesta. Sintsi-alku voi viitata siis purojen vähäpätöisyyteenkin.
Lähteet
Viljo Nissilä 1975: Suomen Karjalan nimistö.
Alpo Räisänen 2002: Paikannimet kertovat. Keitä liikkui Kainuussa ennen nykyasutuksen syntyä? Teoksessa Elämää Kainuussa. Kainuun asutus 450 vuotta. Toim. Antti Mäkinen.
Suomen sanojen alkuperä, osa 3, 2000.
