Riitaisat nimet

Nimiarkistoon on tallennettu runsaasti Riita-alkuisia nimiä ympäri Suomea. Nimet ovat usein perua omistus- ja nautintariidoista, mutta muutkin riidat ja tappelut ovat jättäneet jälkensä nimistöön.

On voitu riidellä siitä, kuka joutuu ottamaan jakotoimituksessa huonompaa maata kuin muut. Alastaron ja Loimaan kunnan välisellä vanhalla rajalla sijaitsevan Riitavuoren nimen taustasta on säilynyt seuraava perimätieto: ”Isonjaon aikaan siitä riireltiin, konnei kukkaan olis ottanu sitä, ko se oli pelkkää mettää ja kallioo, eikä semmosella ollu sillon mittään arvoo. Sit lopulta joku suastu sen ottamaan, mut sitä ruvettiin sannoon Riitavuoreks.” Kallioalueen nimi on mainittu isonjaon asiakirjoissa vuonna 1787 (asussa Ritavuori). Tähän nimeen ja paikkaan liittyy lisäksi tarina renkien juomingeista ja tappeluista.

Isoja ja pieniä riitoja

Riita-nimet ovat jääneet jälkipolville muistoksi sekä pienistä että isoista erimielisyyksistä. Tyrvännön Riidanmäessä on kinasteltu vihdantekoaineksista. Ylistarosta on tieto Riita-ahde-nimisestä tiemäestä, jossa kaksi miestä on matkallaan riidellyt. Välienselvittely on saanut tarinan mukaan lopun Murha-ahteessa.

Monesti Riita-nimien taustalla oleva kiista ja sen syy on jo kauan aikaa sitten unohtunut, mutta nimi säilynyt. Joskus paikannimen taustalla voi olla henkilönnimikin, sillä Riita on harvinainen sukunimi ja varsinkin aiemmin se on ollut Riitta- ja Riitu-nimien rinnalla käytössä myös naisennimenä.

Torailua

Tora-alkuiset nimet kertovat joskus paikalla asuneiden luonteen ärhäkkyydestä, mutta yleensä nekin liittyvät jollain tavoin käytyihin riitoihin. Kangasniemen Puulaveden Toralahden nimen on arveltu periytyvän jo hämäläisten ja savolaisten heimosotien ajoilta.

Erikoinen selitys on Ruokolahden kolmella Toralammilla. Sanotaan, että ”nei oo sovus suo kans” vaan kuivuvat toisinaan niin paljon, ettei niitä voi erottaa lammiksi muusta suosta.

Riidasta sovintoon

Sopu-alkuisia nimiä on saatu haastatteluilla muistiin vain vähän. Jalasjärveltä mainitaan Sopuniemi-niminen tila. Nimi on selvästi annettu tasapainon vuoksi, sillä tila on erotettu Riitaniemi-nimisestä tilasta.

Lohdullisia Sovinto-nimiä on muutama kymmen, niitäkin kyllä paljon vähemmän kuin riitoihin viittaavia. Kaarinassa on Sovinto-niminen metsä, jossa on kertoman mukaan tehty aselepo Suomen sodassa vuonna 1809. Perhon Sovintoaholla riidoissa olleet isännät ovat saaneet aikaan sovinnon; toinen paikkaan liittyvä tarina kertoo, että maan lohkomistilaisuudessa on tullut erimielisyyksiä, mutta aholla olevalla kivellä istuttaessa on kuitenkin päästy asiasta sovintoon.

Lue lisää:

Ystävä ja rakas nimissä (Kysymyksiä ja vastauksia nimien alkuperästä)