Siirry sisältöön
Haku

Mistä tulee somerolainen talonnimi Yrkkö?


Talonnimi perustuu monesti vanhaan asukkaan nimeen, jonka kirjuri on saattanut ruotsintaa omalle äidinkielelleen. Jörenistä ~ Jöranista saatettiin käyttää kansanomaisesti muuta nimeä, kuten Yrkköä tai Yllöä. Yrköstä ja Yrkistä on tietoja myös Yrjön puhutteluniminä. Nämä kaikki nimet ovat Georgiuksen mukaelmia. Timo Alasen asiakirjoista poimima somerolaisen Yrkön talon isännän nimi (Jören Sigfridson, isäntänä 1604–1624) on tässä talonnimessä todennäköisin selitys.


Mitä muihin Yrkkö-nimiin tulee, nimistöntutkija Viljo Nissilä on selittänyt karjalaisia nimiä Yrjölä, Yllikkälä eli Ylikkälä, Yllölä ja Yrkänmäki jo aiemmin Georgiuksen, ruotsiksi Göranin tai Jöranin suomalaisilla puhuttelunimillä. Hän mainitsee myös Yrkkö-variantin. Kk:n sisältävä johdinaines on ollut henkilönnimistössä runsaasti käytetty, etenkin keskiajalla, jolloin kristillinen nimistö alkoi päästä valta-asemaan. Johdin liitettiin tavallisesti ensimmäiseen tavuun.

Nykysuomen sanakirja tuntee yrkö-sanan, jonka kerrotaan tarkoittavan kansanrunoudessa miestä, urosta. Lönnrotin sanakirjassa yrkö ja yrkä selitetään kumpikin ’sulhasta’ tarkoittaviksi sanoiksi (vrt. ylkä, ylkämies). Sulhasella selittyy myös Martti Haavion teoksessa Suomalaisen muinaisrunouden maailma (1935) oleva arvoitus ”Yksi lehmä yrkälässä, ainoa anoppilassa, jota nuorin nostetahan”.

Suomen murteiden sana-arkisto taas tuntee Yrkön Pohjanmaalta Yrjön puhuttelunimenä, mutta Etelä-Pohjanmaalta on kerätty talteen myös sana yrkkö sairaan eläimen tai hiljaisen, umpimielisen ihmisen merkityksessä. Sillä alueella Yrkkö-alkuinen nimi voineekin selittyä vaihtoehtoisesti murresanalla, jos omistajista tai asukkaista ei löydy Yrjöä, Jörania, Georgia tai Georgiusta.

Lähteet

Timo Alanen 2004: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö.

Elias Lönnrot 1880: Suomalais-ruotsalainen sanakirja.

Viljo Nissilä 1962: Suomalaista nimistöntutkimusta.

Viljo Nissilä 1975: Suomen Karjalan nimistö.

Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen) 2005: Etunimet.

Nykysuomen sanakirja, osa 3, 1980.

Nykysuomen arkisto

Suomen murteiden sana-arkisto


Isäntä vääntää kiviä pellosta. Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.
Isäntä vääntää kiviä pellosta. Kuva: Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.