Siirry sisältöön
Haku

Mitä Häkki- tarkoittaa Suomen nimistössä?

Häkki- ja Häkin-alkuisia nimiä on varsinkin Keski- ja Itä-Suomessa sekä Pohjanmaalla, mutta yksittäisistä nimistä on tietoja myös muualta Suomesta sekä Kannakselta ja Laatokan pohjoispuolelta. Lähes puolet Häkki-nimistä on talonnimiä. Häkin-alkuisia nimiä on vähemmän, ja niissä luontonimien osuus on suurempi.

Murresana häkki tarkoittaa muun muassa laajalti karsinan, laatikon tai korin tapaista kehikkoa, säilöä. Se on myös vanha heinämitta. Tähän merkitykseen Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston kokoelmissa on liitetty Haapajärven Häkkineva. Nimiopas kuvailee, että paikalta olisi saanut vain muutaman häkillisen heiniä. Heinähäkillä tai -mitalla voi selittyä myös esimerkiksi Harlun Häkki (niitty) ja Raision Häkkipelto. Häkin yleiskieliseen merkitykseen ’koppimainen rakennelma’ yhdistynee Kiuruveden Häkkilä- eli Kanahäkki-niminen pieni talo, jonka asukkaat ovat olleet aiemmin Kukkosia.

Häkki on myös pyydyksen nimitys. Nuottamiehet pitivät lohia ja siikoja elossa vedessä pidettävissä häkeissä, paalujen varaan sidotuissa patorakennelmissa. Kalastustermi näkyy Vuoksen pyydysten nimissä Keträkoskenhäkit ja Rouhialankoskenhäkit, ja sillä voivat selittyä myös esimerkiksi Alavieskan ja Oulaisten Häkkikosket sekä Rovaniemen Häkinvaarat, sillä vaarat sijaitsevat lähellä Kemijokea.

Pohjois-Pohjanmaalla häkki tarkoittaa paikoin porttia eli veräjää. Esimerkiksi Oulun puistonnimessä Häkinpuisto ja alueennimessä Häkki lienee alkuaan juuri tämä merkitys. Veräjien kerrotaan estäneen karjaa pääsemästä kaupunkiin. Vanhoja alueen veräjiä ovat esimerkiksi Kastellinhäkki, Lehmiojanhäkki ja Yläsiirtolanhäkki. Nimiarkiston kokoelmissa ja opinnäytteissä on portin olemassaololla selitetty myös esimerkiksi Rantsilan ja Revonlahden Häkkikankaita, Siikajoen Häkinkorvaa (pelto) sekä joitakin saman murrealueen Häkkilä- ja Häkkinen-nimisiä taloja.


Veräjä Joroisilla. Kuva: Gösta Grotenfelt 1919. Museovirasto. Kansatieteen kuvakokoelma.
Veräjä. Kuva: Gösta Grotenfelt 1919. Museovirasto. Kansatieteen kuvakokoelma.

Keski-Suomessa Uuraisten kylännimi Kangashäkki tullee samannimisestä talosta, jonka taustalla lienee alkuaan sukunimi Häkkinen. Vastaavasti Nimiarkiston kokoelmissa on myös tietoja Haukivuoren Häkkilän kylästä, samannimisestä vanhasta talosta ja kyläläisten sukunimestä Häkkinen.

Sukunimeen perustunevat monet muutkin talonnimet, kuten Mikkelin ja Nurmeksen Häkkilät ja Vampulan siirtolaistilan nimi Häkki. Myös Saarijärven Pyhä-Häkin kansallispuiston nimen jälkiosa palautunee sukunimeen Häkkinen, samoin kuin Keurusselän Häkkissalmen nimen taustalla oleva talonnimi Häkkinen. Pälkäneen Häkinniemeä taas on selitetty arkistokokoelmissa asukkaiden sukunimellä Hägg.

Häkkinen on vanha savolainen sukunimi, johon on esitetty sisältyvän sanan häkki merkityksessä ’härkä’. Sanalla on tämä merkitys Ilomantsissa ja esimerkiksi Laatokan Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Vaihtoehtoisen selityksen mukaan sukunimen tai joskus hyvin vanhan talonnimenkin taustalla voi olla skandinaavinen henkilönnimi Hægge. Myös Häkkilä ja Häkki ovat käytössä sukuniminä.

Sähköiset lähteet

Painettu kirjallisuus

Eero Kiviniemi 1990: Perustietoa paikannimistä

Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala 2000: Sukunimet

Viljo Nissilä 1939: Vuoksen paikannimistö

Viljo Nissilä 1975: Suomen Karjalan nimistö

Heikki Ojansuu 1920: Suomalaista nimistöntutkimusta

Ritva Toropainen 2005: Oulun paikannimet

Kustaa Vilkuna 1974: Lohi. Kemijoen ja lähialueen lohenkalastuksen historia

Suomen sanojen alkuperä, osa 1, 1992

Pro gradu -työt

Kai Hissa 1988: Nivalan Nivalankylän asutusnimet

Tiina Jaatinen 1993: Keuruun maankohoamien nimet

Päivi Kaakkunen 1990: Lieksan kylien Kolin ja Hattuvaaran apajannimistä

Kirsi Knaappila 1992: Haapajärven Kuusaankylän soiden nimet ja niitä muistuttavat viljelysnimet

Markku Kuorilehto 2013: Limingan asutuksen synty keskiajalta 1600-luvulle

Sirkka Laitinen 1979: Kiuruveden Rytkyn kylän paikannimien rakenteesta ja nimeämisperusteista

Iines Mattila 1930: Oulunsalon kylien ja asumusten nimet

Anneli Pelkonen 1987: Sanginjoen kylän paikannimet

Vuokko Raekallio 1929: Keurusselän nimistöä

Lue lisää


Heinähäkki rekineen Salmin pitäjässä. Kuva: Gösta Grotenfelt 1910–1917. Museovirasto. Kansatieteen kuvakokoelma.
Heinähäkki rekineen. Kuva: Gösta Grotenfelt 1910–1917. Museovirasto. Kansatieteen kuvakokoelma.