Mistä Nahka-nimet tulevat?
Suomen Nahka-paikannimet kertovat yleensä perinteisistä
elinkeinoista. Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistoon on kerätty nimi
Nahkakallio Pattijoelta, Haapajärveltä, Alavieskasta, Kinnulasta ja Saloisista. Haapajärven nimilipussa kuvaillaan, että kallion pinta on sileää kuin nahka, kun
taas Kinnulassa nimi on liitetty metsästykseen: kalliolla kerrotaan säilytetyn
hirven nahkoja.
Metsästykseen on yhdistetty myös Pellon Nahkamaa, Ilmajoen Nahkaluoma ja Suomenniemen Nahkalampi. Helsingin Nahkahousut-saarennimi (ruotsiksi alkuaan Skinnbyxor) taas liittynee alueen kalastushistoriaan ja kalastajien vaatetukseen.
Koivistosta ja Sotkamosta on kerätty nimi Nahkakivi,
Sotkamosta myös Nahkaniemi ja Nahkasaari. Paikoilla kerrotaan liotetun parkittavia
nahkoja. Nahan liotukseen on nimilipuissa yhdistetty myös esimerkiksi
Ristijärven virtapaikan nimi Nahkakorva, Jämsän Nahkalähde sekä Puolangan,
Kurkijoen ja Suomussalmen Nahkakoski.
Nahkoja on liotettu kotona, mutta joissakin nimilipuissa on mainittu lähistöltä myös entisajan nahkaruukki. Oulun Nahkapohjolanpuisto liittynee sekin nahan valmistukseen, sillä nimen taustalla oleva Nahkapohjola-niminen puutalo sijaitsi nahkurinverstaiden yhteydessä.
Kuvan lisenssi: CC BY 4.0
Joskus Nahka-nimen tausta voi olla jokin muukin. Muun muassa Kannuksesta on kerätty nimi Nahkalinnunkallio, jossa nahkalintu viittaa lepakkoon eli nahkasiipeen tai nahkasiippoon. Vanhimpien Nahkala-talonnimien taustalla taas saattaa alkuaan olla henkilön lisänimi, joka selittynee nahkurille, kauppiaalle tai metsästäjälle annetulla liikanimellä tai henkilön ulkoisella ominaisuudella. Esimerkiksi Matti Eerikinpoika Nahka mainitaan Siikajoen uoman varrella olleen Nahkalan tilan ensimmäisenä isäntänä.
Nahalla on tarkoitettu vanhastaan etenkin ihmisihoa, eläinten nahkaa tai taljaa, ja esimerkiksi nahkapäällä on tarkoitettu kaljua. Tunnetaanpa ihmisiin viittaavat lisänimet Nahkanenä ja Nahkahattukin. Nahka-lisänimestä on asiakirjatietoja jo keskiajalta.
Lähteet
Kajanne, Raimo 1968: Etelä-Kallaveden paikannimistä ja
niiden nimeämisperusteista. Pro gradu -työ.
Kuorilehto, Markku 2013: Limingan asutuksen synty
keskiajalta 1600-luvulle. Pro gradu -työ.
Laamo, Anne 2003: Suomenniemen järvien ja lampien nimet. Pro gradu -työ.
Leiviskä, Matti 2011: Siikajokilaakson asutuksen synty. Pro
gradu -työ.
Mikkonen, Pirjo – Paikkala, Sirkka 2000: Sukunimet.
Nissilä, Viljo 1975: Suomen Karjalan nimistö.
Toropainen, Ritva 2005: Oulun paikannimet – mistä nimet tulevat.
Tuokko, Ritva 1994: Ilmajoen kantatalojen nimet. Pro gradu -työ.
Viirret, Sinikka 1983: Sotkamon vesistönimiä. Pro gradu -työ.
Vartti-lehti 27.5.2007. Nimiarkiston lehtileikearkisto.
