Koskimies ja muita mies-loppuisia sukunimiä

Suomessa oli vuoden 2018 lopussa käytössä noin 140 mies-loppuista sukunimeä; lisäksi nelisenkymmentä tällaista nimeä on jäänyt pois käytöstä viimeisten 60 vuoden aikana. Käytössä olevista nimistä noin 70:llä on nimenhaltijoita vain 10 tai vähemmän.

Mies-loppuisia nimiä pidetään muinaissuomalaisena nimityyppinä. Se on esiintynyt jo esihistoriallisen ajan nimistössä, jossa toivenimet olivat tavallisia: pojasta toivottiin tulevan isänsä työn jatkaja, ja siksi pojalle saatettiin antaa kastenimeksi esimerkiksi Joutsimies, Kalamies tai Karhumies. Tällainen nimi on voinut olla myös vasta aikuisena saatu ammatin mukainen lisänimi. Mies-loppuisista nimistä on erotettavissa ammattiin (Lautamies, Lukumies, Sahamies) viittaavan nimen lisäksi myös asuinpaikkaan (Jokimies, Lahdenmies) ja nimenkantajan ulkoiseen olemukseen (Partamies, Väkimies) viittaavia nimiä.

Vanhojen mies-loppuisten sukunimien selkeä keskittymä on ollut maan kaakkoisosissa ja Karjalankannaksella. Näiltä seuduilta mainitaan menneiden vuosisatojen asiakirjoissa monia tuonnimisiä henkilöitä, mm. Erich Ninimies 1665 Viipuri, Lauri Peldomies 1649 Lappee. Osa vanhoista mies-nimistä ei ole ollut enää käytössä 1900-luvun alussa, jolloin sukunimilaki astui voimaan.

Merkittävä osuus erilaisista mies-loppuisista sukunimistä on kuitenkin syntynyt vasta 1900-luvun alun kansallisuusaatteen nostattamassa hengessä, jolloin monet suomenkieliset muuttivat ruotsinkielisen sukunimensä suomalaistettuun tai suomennettuun asuun. Mies-loppuisiksi muutettiin mm. kuutisenkymmentä man-loppuista sukunimeä (esim. Bergman > Vuorimies, Sjöman > Merenmies) mutta myös muun tyyppisiä suomalaistettiin tähän asuun (esim. Henriksson > Huhtamies, Mellenius > Melamies).

Vuoden 1906 suuressa sukunimenmuutossa moni Forsman-niminen Turussa, Hämeenkyrössä, Ilmajoella, Ylistarossa ja Isossakyrössä otti nimen Koskimies mutta entuudestaan tämä nimi on ollut käytössä ainakin jo 1600-luvulta lähtien Lappeenrannan, Kotkan ja Imatran ympäristöpitäjissä. Kaakkoisten vanhojen Koskimies-nimien on arveltu viittaavaan kantajansa asuinpaikkaan, siis kosken partaalla asuvaan. Koskimies on tunnettu kielessämme myös yleissanana: koskimieheksi on voitu kutsua koskikalastajaa, tukkien kulkua koskipaikalla valvovaa henkilöä ja koskenlaskijaa.