Mistä tulee Kustavin Topenginleija?
Kotimaisten
kielten keskuksen Nimiarkiston kerääjä on saanut Kustavista murresanan leija
tarkoittamassa melko kosteaa suota. Topenginleija onkin suo, joka sijaitsee
melkein umpeen soistuneen Itäjärven eli Topenginjärven ympärillä. Vieressä on
Topenginmäki. Suomen murteiden sana-arkisto tuntee leijan (myös muodossa
leijas) merkityksessä ’veden päällä kelluva kasvusto, hetteikkö (eli vetinen
maa, rimpi)’ juuri pohjoisista Varsinais-Suomen pitäjistä.
Topenki-nimiä on kerätty Kustavin Kaurissalosta ja läheltä Kevosta. Kevossa on ollut Topenki-niminen vanha pelto, jonne kerääjä kertoo istutetun kuusia 1970-luvun alussa. Vanhimmassa 1930-luvun keruussa kerääjä on yleiskielistänyt vesijättöisen pellonnimen asuun Topäng. Hän on siis pitänyt nimeä ruotsalaisperäisenä.
Alpo Räisänen ja Ritva Liisa Pitkänen ovatkin todenneet, että johdin -nki voi tulla ruotsin sanasta äng ’niitty’ Suomen länsirannikolla. Alkuosa Top- saattaa tulla ruotsin sanasta topp ’huippu, harjanne’, mutta varmaa tietoa ei ole.
Lähteet
Ritva Liisa Pitkänen 2007: Satakunnan rannikon ruotsalais-suomalainen paikannimistö. – Sata sanan juurta. Satakunnan vanhaa paikannimistöä. Satakunta XXV.
Alpo Räisänen 2003: Nimet mieltä kiehtovat.
