Äiti paikannimissä
Rakkaalla äidillä on monta nimeä. Seuraavaksi tarkastellaan paikannimiä, jotka kantavat muistoja äideistä.Äiti ja äite
Äiti on ollut kiukaislaisen pellon nimi ja pertunmaalaisen kallion nimi. Yleensä Äiti-nimiin kuuluu kuitenkin paikanlajiosa: Iistä on esimerkiksi kerätty nimi Äitijärvi, Perttelistä Äitimäki, Ruokolahdelta Äitivuori ja Äitsaari, Mikkelistä Äitimetsä ja Karkusta, Haukivuorelta ja Taivalkoskelta Äidinkivi. Kalannissa tilan pihapiiriin kuuluvaa peltoa on kutsuttu Äitentontiksi ja Pyhärannan saarta Äitenkariksi.Äiti-alku voi viitata nimissä paikan vanhaan omistajaan, mutta nimeäjällä on voinut olla äiti muutenkin mielessä. Esimerkiksi Nousiaisten Äitinpellosta kerrotaan, että äiti aina muistutti pellon olevan olemassa. Isojoen Äideenihanuus-nimestä kerrotaan, että äiti piti paikkaa ihanana. Usein Äiti-nimisen paikan vieressä on Isä-niminen paikka, kuten Kustavissa Äitiriutan vieressä Isäriutta.
Perhosta on saatu myös merkitykseltään epäselväksi jäävä nimi Äiskän Kotasaari. Se on digitaalisen Nimiarkiston ainoa Äiskä-nimi.
Emo ja emä
Emo on vanhimpia äidinnimityksiämme. Omistajaan, siis äitiin, nimen alkuosa viittaa ainakin Pyhtään metsäpalstan nimessä Emola. Pielisjärveltä Emo on saatu kylännimenä, Kiuruvedeltä taas on kerätty nimi Emomäki. Tyrvännössä on Emosaari-niminen suuri niemi, Nousiaisissa Emovaha-niminen suuri kivi ja Savonlinnassa Emoluoto.
Nimissä emo- tai emä-sana voi viitata paikan suuruuteen. Viljo Nissilä on selittänyt suurella koolla Oulun läänin Pyhäjärven Emolahtea ja Uudenmaan saariston Moderholmia (vieressä Sonaholm). Ilomantsin Emä-Jorkka on suurin Jorkanlammista. Suuri on myös Suomussalmen Emäjoki, Kalvolan Emälampi ja Nivalan Emäkivi. Merkitykset voivat nivoutua yhteen: suurin paikka on ikään kuin muiden paikkojen ’äiti’. Hyvinkäältä on kerätty metsälampien nimet Emä-Kirjava ja Poikas-Kirjava. Lampia yhdistää oja ikään kuin napanuorana.
Emo-alkuisiin paikannimiin kuuluu apajapaikkojen nimiä. Sanalla emo on murteissa myös apajan, nuotanvetopaikan merkitys sekä talvinuotan lasku- tai nostoavannon merkitys.
