Koulujen nimet ja kouluaiheiset nimet
Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston paikannimikokoelmat sisältävät useita koulujen nimiä. Monet haastattelemalla saadut nimet ovat rakenteeltaan sellaisia, joissa alkuosana on sijainnista kertova paikannimi ja loppuosana kuvaileva yleissana, kuten Aholahden kansakoulu, Haistilan koulu, Kirkonkylän koulu ja Taipaleenkylän ala-aste. On myös tavallista, että koulusta on käytetty kansanomaisesti jotakin muuta nimeä, esimerkiksi Koulua, Kansakoulua, Opinahjoa, Pikkukoulua, Uuttakoulua tai Vanhaakoulua. Varhaisemmasta kouluhistoriastamme kertoo myös esimerkiksi laihialaisen opinahjon kansanomainen nimi Kiertokoulunplassi (’kiertokoulun paikka’) ja jalasjärveläisen rakennuksen nimi Kiertokouluntupa. Kiertokoulua on pidetty myös Lukutuvissa.
Kuvailevan nimen sijaan tai ohessa koulusta on voitu käyttää myös muutakin nimeä, esimerkiksi talosta jo aiemmin käytettyä nimeä, kuten Rätykkä (Ähtäri) tai Vanha Kielenniva (Kärsämäki), tai tontille varta vasten keksittyä, kuten Taitoharju (Kangasniemi), Opintola (esim. Antrea) ja Lastenlinna (Pyhäjärvi). Nimi on voinut olla myös läheinen paikannimi, kuten Ilola (muolaalaisen kylän mukaan). Koulutoiminnan loputtua rakennuksesta on saatettu alkaa käyttää toista nimeä, kuten Salmenniemen kansakoulusta Heimolaa (Juupajoki) ja Pohjoismäen kansakoulusta Holopaista (Sonkajärvi).
Koulujen nimiä on muodostettu perinteisesti myös siten, että niissä on alkuosana henkilönnimi, esimerkiksi Paavalinkoulu (Eura), Prinssinkoulu (Ulvilassa, opettajan sukunimestä), Antin Kaisan koulu (Isojoki), Manunkoulu (Ylistarossa, opettajan etunimestä Emanuel), Matin Paavo ja Vilppi (Muolaa), Valonharju (Mikkelissä, opettajan sukunimestä) ja Villenkymnaasi (Hämeenkyrö).
Pilkettä silmäkulmassa
Aineistossa on neutraalien nimien lisäksi nimiä, joita on alettu käyttää enemmän tai vähemmän pilke silmäkulmassa: Jalasjärvellä Sonnikosken varrella sijaitsevasta Luopajärven koulusta on käytetty nimeä Sonnikosken seminaari. Keiteleläisestä kansakoulusta on käytetty nimeä Tietola. Kemissä Ritikan kansakoulua on sanottu jo 20-luvulla Papukirkoksi. Karinaisten kirkon yhteydessä toimineesta alakoulusta on käytetty nimeä Taimela. Iitissä kansakoulua on nimitetty Pääskysenpesäksi ja Savilinnaksi rakennuksessa käytettyjen materiaalien vuoksi. Orivedellä oppikoululaiset ovat nimenneet puisen kansakoulun Puupääksi. Ja rakennuksen ulkonäön vuoksi Kyyjärven kansakoulusta on käytetty lempinimeä Kanala (Kivennavalla Kanalan taustalla puolestaan on kylännimi).
Iisalmessa ja Ypäjällä koulu on saanut eräänlaisen toivenimen Valonahjo. Enonkoskelta on kirjattu kummulla olevalle koululle lohkomistilaisuudessa annettu nimi Aakkoskumpu. Kauvatsalla Lähteenmäen koulusta ja sitä ympäröivästä alueesta on käytetty leikillistä nimeä Aakkosmäki. Lahdessa Varikonkoulua on sanottu myös Herrojenkouluksi, sillä kaksikielistä koulua kävivät aikanaan arvostetun ammattikunnan, rautatieläisten, lapset. Kurikassa yhteiskoulua on kutsuttu Järkilataamoksi, Lappajärvellä kansakoulua Miljoonakouluksi korkeiden rakennuskustannusten vuoksi ja Suonenjoella maamieskoulua, myöhemmin maatalousopistoa, Mutakouluksi.
Osa leikillisistäkin nimistä on syntynyt vasta koulun lakkauttamisen jälkeen. Kuusamossa Virrankylän koulua alettiin nimittää Finnairiksi, kun rakennuksesta tuli yrityksen loma- ja edustuspaikka. Rautavaaralla taas entinen kansakoulu on saanut leikillisen nimen Nousevanauringontalo (laulusta The House of the Rising Sun), kun rakennus siirtyi asuntolakäyttöön, ja toisesta koulusta tuli Humppahalli sen siirryttyä maamiesseuran ja nuorisoseuran omistukseen.
Opettajat paikannimistössä
Monissa talojen ja peltojen nimissä on käytetty kouluteemaa, mutta sama aihe näkyy peltojen lisäksi myös muissa luontopaikkojen nimissä. Paikannimistössä on esimerkiksi ammattinimikkeitä. Paikkakunnalla arvostettu kansanvalistaja on saattanut omistaa paikan, tai hänet on yhdistetty muusta syystä vahvasti paikkaan. Kiikassa sanotaan peltoa Rehtoriksi ja viereistä lahtea Rehtorinlahdeksi paikalla asuneen rehtorin mukaan, Uudestakaupungista on saatu saarelle nimi Rehtorinkari ja Janakkalasta mäelle Rehtorinmäki ja Maisterinmäki. Turun ja Kaarinan rajalta on kerätty Rehtorinpelto. Pelto lienee kuulunut rehtorin palkkaetuihin.
Maisterinmäen lisäksi Maisteri-nimiä on useampikin. Angelniemeltä on kerätty poukamannimi Maisterinkainalo ja niemennimi Maisterinnokka (maisterin kerrotaan asuneen niemellä) ja Virroilta ja Jalasjärveltä Maisterinkallio. Myös Tyrväästä on kerätty Maisterinnokka. Kokoelmissa ovat myös esimerkiksi Maisterinkankaat (Mikkeli), Maisterinkivi (Lapinlahti), Maisterinlahti (Teisko), Maisterinmatala (Simo), Maisterinsaari (Virtasalmi) ja Maisterinsuo (Ranua). Juvalta on puolestaan saatu lehtorin omistamat Lehtorinpellot ja Ristiinasta naapurin viereinen pelto Lehtorinraja.
Paikannimikokoelmissa on myös esimerkiksi Opettajanhaka, Opettajanketo, Opettajankytöjä, Opettajanlahti, Opettajanmäkiä, Opettajanniemiä ja Opettajansaari. Koulumestari-nimisestä saaresta sekä Koulumestarinhauta-vesiväylästä on tietoja Alatorniolta. Kerääjät ovat saaneet eri paikkakunnilta myös esimerkiksi Koulumestarinahteen, Koulumestarinkallion, Koulumestarinpellon ja Koulumestarinmäen. Koulumestari-nimitystä käytettiin entisajan alkeiskoulun opettajista, mutta toisaalta myös halventavassa merkityksessä erityisen pedantista opettajasta.
Paikannimikokoelmissa on myös paljon Lukkari- ja Lukkarila-nimisiä taloja ja peltoja, mutta muitakin Lukkari-alkuisia paikannimiä on, esimerkiksi Lukkarinahoja, Lukkarinharjuja, Lukkarinkallioita, Lukkarinkareja ja Lukkarinjokia. Lukkarit olivat seurakunnan työntekijöitä, jotka toimivat lisäksi opettajina kiertokouluissa. Aina paikannimen taustalla ei ole välttämättä lukkari ammattina, saati juuri opettajan roolissa. Lukkari-alkuinen luontonimi voi olla myös talonnimi- tai sukunimipohjainen.
Nuijamaalta on saatu Oppilasmäki mäennimenä ja Rautavaaralta Opetusmäki koulutontin virallisena nimenä. Paikannimikokoelmissa on myös joitakin Opin-alkuisia nimiä, esimerkiksi koulua varten lohkottu Opinharju-niminen palsta Rautalammilla ja koulun viereinen Opinpelto Kuusjoella (opetus on kuulunut pellolle ikkunan ollessa auki). Koulu-alkuisia paikannimiä on paljon, esimerkiksi koulun läheisiä Koulu(n)kankaita, -lahtia, -mäkiä, -niemiä ja -peltoja. Mukana on myös teiden ja polkujen nimiä, kuten alajärveläinen oikopolku Koulunura.
