Siirry sisältöön
Haku

Mistä tulee Vihdin Paratiisin nimi?

Vihdissä, Salmen ulkoilualueella, on Paratiisi-niminen taukopaikka. Alue sijaitsee Poikkipuoliainen-nimisen järven rannalla. Keväisin paikka onkin hieman paratiisimainen, kun järvelle viettävä rinne kukkii sinisenään sinivuokkoja.

Nimiarkiston tietojen mukaan paikalla on ollut Paratiisi-niminen torppa, joka on hävinnyt. Muistiinpanot eivät kerro, miksi torppa on aikoinaan nimetty Paratiisiksi. Ehkä juuri sinivuokkojen takia, tai sitten ihan muusta syystä. Arkistoon tallennetussa Me-lehden nimikyselyn vastauksessa kirjoittaja ei usko, että kyseessä on sama paikka kuin Raamatussa mainittu, koska tämä Paratiisi on kovin karua ja kallioista seutua ja lisäksi pohjoisella rinteellä ja niin ollen huono paikka hedelmäpuille.

Vihdissä on toinenkin Paratiisi Moksin kylässä. Tästä paikasta todetaan, että se on kasvillisuudeltaan hyvin rehevä ja että siellä kasvaa ”joka lajia puuta”.

Sinivuokkoja Salmen Paratiisissa. Kuva: Tiina Manni-Lindqvist.

Paljon Paratiiseja

Suomessa on useita muitakin Paratiisi-nimisiä paikkoja; pääosin ne sijaitsevat Oulun eteläpuolella. Paratiisiksi on usein nimetty jokin tila tai muu asumus. Nimet voivat olla tilojen virallisia tai epävirallisia nimiä.

Esimerkiksi Haapajärvellä on entinen torppa, joka sijaitsee paikalla, joka on kaunis kuin paratiisi. Lohjan Veijolan kylän Paratiisi-niminen torppa sai nimensä puutarhastaan, jossa oli omena-, kirsikka- ja luumupuita. Joutsassa on Paratiisiksi nimetty huvila: ”Se ol ko paratiisi.” Pihalla kukki paljon kukkasia.

Osa asumusten nimistä on luultavasti niin sanottuja toivenimiä: paikalle on annettu nimi siinä toivossa, että elämä siellä olisi hyvää. Lisäksi on useampiakin tietoja Paratiisi-nimisistä asumuksista, joiden asukkaat ovat olleet nimeltään Aatami ja Eeva (tai Adam ja Eva).

Luonnon Paratiisit

Myös peltoja ja niittyjä on voitu kutsua Paratiisiksi. Nimi on voinut johtua paikan kauneudesta, mutta erityisesti siitä, että alueen maaperä on ollut hyvää ja viljavaa.

Paratiisi-nimisten luonnonpaikkojen eli esimerkiksi metsien, mäkien ja rantojen kerrotaan olevan luonnonkauniita tai vehmaita: ”siellä kasvaa kaekkie puita, vattuja, mansikoeta” (Paltamo). Paratiisiksi on voitu nimetä myös nuorison kokoontumispaikkoja tai esimerkiksi matkalaisten lepopaikkoja: ”ennev vanhaa piirileikkii kovim mentii siin” (Nummi).