Saara – etunimen lisäksi murresana

Saara-alkuisista paikannimistä on Nimiarkiston kokoelmatietoja Miehikkälästä ja Virolahdelta. Ojannimi voi olla yksiosainen Saara, tai murresana saara voi olla nimen alkuosana (Saaranmäki, Saarankallio, Saaravarsiensuo) tai loppuosana (esim. purot Alhonsaara, Luotsaara, Nurmisaara).

Haastatellut paikalliset asukkaat ovat tunteneet saaran uomien ja purojenhaarojen nimityksenä vielä 1970-luvulla. Naapurikunnissa on myös Saara-nimiä, joissa saaralla saattaa olla sama merkitys, esimerkiksi Ylämaalla on Saaranoja ja Sippolassa Saaransuo. Myös luovutetun Karjalan alueelta on tietoja Saara-nimistä (Suistamo, Säkkijärvi, Suojärvi).    

Suomessa on muitakin Saara-alkuisia nimiä. Arkistotiedoissa mainitaan toisinaan, että nimen taustalla on Saara-niminen henkilö. Aina selitystä ei ole annettu. Suomen sanojen alkuperä -teoksen (2000) mukaan sanasta sahra on käytetty itämurteissa saara-asua.

Sahran yleisin merkitys on ’auran osa’, mutta sana voi tarkoittaa myös muuta haaraa, esimerkiksi ’oksan tai tien haaraa’. Samassa merkityksessä ’auran osana’ sana esiintyy inkerin, karjalan ja vatjan kielissä. Lyydissä ja vepsässä sitä on käytetty myös joen ja sen sivujoen välin tai puron haaran nimityksenä.