Siirry sisältöön
Haku

Mistä Lusikka-nimet tulevat?

Lusikka-paikannimi voi selittyä paikan muodolla, jota on joskus verrattu ehkä kaukaakin hakien ruokailuvälineen muotoon. Kalannin Lusikanpesä-nimistä mäkeä kuvaillaan Nimiarkiston paikannimikokoelmassa pyöreäksi kuin lusikan pesä. Myös esimerkiksi Muuramen Lusikkariutta-nimeä (rämeikkö) ja Ristiinan Lusikkakaarre-nimeä (lahti) on selitetty pyöreällä muodolla. Uuraisten Lusikkasuon kerrotaan puolestaan olevan pitkä ja kapea kuin lusikan varsi. Myös Kajaanin Lusikkalampi ja Vuoksessa sijaitseva Lusikkasaari eli Luskasaari lienee hahmotettu lusikan muotoisiksi.

Veistämällä tehty puinen lusikka. Nurmeksen museo. CC BY 4.0.
Puusta veistetty lusikka. Nurmeksen museo.

Lusikka-nimi voi silti selittyä myös toisella tapaa. Joskus nimenantajat ovat voineet varioida samaa aihepiiriä: muun muassa Uukuniemeltä on tallennettu viereisten pyöreiden saarten niminä Lusikka ja Kapusta ja Soinista Matosuon puronniminä Lusikkapuro ja Kattilapuro. Lusikkalinna-nimisiin taloihin liittynee monesti sana lusikkalinna kunnalliskodin merkityksessä, ja Pulkkilan Lusikkaperä tullee puolestaan talonnimestä Lusikkala. Työvälineiden veistämiseen sopivaa puuta taas kerrotaan olleen Luumäen Lusikkovuorella eli Lusikkomäellä.

Talonnimissä ja asutusten läheisyydessä Lusikka-nimi voi liittyä myös asukkaan ammatista syntyneeseen lisänimeen. Esimerkiksi Hiitolasta on tallennettu asiakirjoihin henkilönnimi Jwana Lusika vuonna 1618 ja Kurkijoelta Lauri Lusicka vuonna 1640.

Jotkin Lusikka-nimet, erityisesti asutusnimet, voivat selittyä henkilönnimen vanhalla puhuttelumuodolla. Esimerkiksi Kangasalan Lusikkalan (Rusikka ~ Lusikka vuosina 1540­–1564) tapauksessa Lusi- on liitetty henkilönnimeen Ambrosius (Ambrosius > Plosi ~ Plusi > Losi ~ Lusi), mutta Lusista on tietoja muidenkin henkilönnimien puhuttelumuotona, kuten Lucian. Ambrosius ja Lucia ovat kumpikin olleet tunnettuja pyhimyksiä, joiden nimet ovat siirtyneet kansan käyttöön.

Lähteet

Sirpa Keskinen 1986: Uuraisten vesistönimiä. Pro gradu -työ.

Lauri Kettunen 1940: Suomen murteet III. Murrekartasto

Eero Kiviniemi 1977: Väärät vedet

Hannele Kuusela 1986: Soinin vesistönimiä. Pro gradu -työ.

Viljo Nissilä 1939: Vuoksen paikannimistö

Viljo Nissilä 1975: Suomen Karjalan nimistö

Anneli Pelkonen 1987: Sanginjoen kylän paikannimet. Pro gradu -työ.

Lyyli Semberg 1953: Muuramen pitäjän Muuramen kylän paikannimistö. Pro gradu -työ.

Satu Tarkki 1996: Pyhämaan saarten, karien ja matalikkojen nimet. Pro gradu -työ.