Mistä Lusikka-nimet tulevat?

Lusikka-nimi voi silti selittyä myös toisella tapaa. Joskus nimenantajat ovat voineet varioida samaa aihepiiriä: muun muassa Uukuniemeltä on tallennettu viereisten pyöreiden saarten niminä Lusikka ja Kapusta ja Soinista Matosuon puronniminä Lusikkapuro ja Kattilapuro. Lusikkalinna-nimisiin taloihin liittynee monesti sana lusikkalinna kunnalliskodin merkityksessä, ja Pulkkilan Lusikkaperä tullee puolestaan talonnimestä Lusikkala. Työvälineiden veistämiseen sopivaa puuta taas kerrotaan olleen Luumäen Lusikkovuorella eli Lusikkomäellä.

Talonnimissä ja asutusten läheisyydessä Lusikka-nimi voi liittyä myös asukkaan ammatista syntyneeseen lisänimeen. Esimerkiksi Hiitolasta on tallennettu asiakirjoihin henkilönnimi Jwana Lusika vuonna 1618 ja Kurkijoelta Lauri Lusicka vuonna 1640.

Jotkin Lusikka-nimet, erityisesti asutusnimet, voivat selittyä henkilönnimen vanhalla puhuttelumuodolla. Esimerkiksi Kangasalan Lusikkalan (Rusikka ~ Lusikka vuosina 1540­–1564) tapauksessa Lusi- on liitetty henkilönnimeen Ambrosius (Ambrosius > Plosi ~ Plusi > Losi ~ Lusi), mutta Lusista on tietoja muidenkin henkilönnimien puhuttelumuotona, kuten Lucian. Ambrosius ja Lucia ovat kumpikin olleet tunnettuja pyhimyksiä, joiden nimet ovat siirtyneet kansan käyttöön.