Mistä Lokso-nimet tulevat?

Suomessa on joitakin Lokso-nimiä, kuten Lokso(la), Loksoaho, Loksonluhta, Loksonmäki ja Pirunlokso. Paikannimet ovat levikiltään pääosin itäisiä.

Lokso-nimien taustalla lienee usein murresana lokso, jonka eri merkitykset kietoutuvat yhteen. Muun muassa Pyhtäältä loksolle on tallennettu ’luolan tapaisen syvennyksen, onton paikan’ merkitys ja Simpeleeltä ’luolan’ merkitys nimessä Pirunlokso. Sulkavalta lokso on tallennettu ’kalliohalkeaman’ nimityksenä; murresana esiintyy nimessä Ollinlokso. Sippolasta taas lokso on saatu ’kalliokuopan’ merkityksessä. Murresana näkyy jyrkänteessä sijaitsevan kuopan nimessä Raatalokso.

Lokso-sanan onkalon, kolon tai rotkon merkitys on tunnettu eri puolilla Itä-Suomea. Ruokolahden Kojokallionlokso on kolo kalliossa ja Kymin Moronreikä eli Moronlokso luolamainen halkeama Moronvuorella. Syviin kuiluihin, rotkoihin yhdistyvät Maaningan paikannimet Lokso ja Vorlokso sekä Puumalan Loksonvuori (kohouman vieressä on soinen rotko). Myös Hyrynsalmen Vortikka eli Vorlokki, rotkomainen painanne, on selitetty samanlähtöiseksi.

Joissakin nimissä Lokso-alun selitetään viittaavan paikalla kuultuun ääneen. Ristiinan tilannimi Lokso on yhdistetty metsojen soidinmenoihin, samoin Käkisalmen Loksosuota on selitetty ”loksotusta” pitävällä äänellä.

Lokson-alkuinen nimi voi viitata myös läheiseen paikkaan. Esimerkiksi Pielisjärven Loksonmäki on Lokso-nimisen tilan vieressä.

Lähteet