Mistä Kuusamon Oovelo- ja Ouvelo-nimet tulevat?
Kuusamosta on kerätty Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistoon paikannimet Ooveloniemi ja Oovelojoki (Maivajoen vähemmän käytetty rinnakkaisnimi) sekä läheltä paikannimet Ouvelolampi, Ouvelosuo, Ouvelopuro ja Ouvelovaara. Joennimen kirjoitusasu on ollut Ouvelojoki esimerkiksi taloudellisessa kartassa vuonna 1925. Oovelo- ja Ouvelo-nimisten paikkojen läheltä on saatu talteen myös nimet Uivelolampi ja Uivelosuo. Koska nämä nimet muistuttavat alkuosan rakenteeltaankin toisiaan, nimien tausta saattaa olla sama.
Uivelo on Pohjois-Suomessa pesivä sorsalintu (Mergellus
albellus). Sana tunnetaan tässä merkityksessä myös paikoin suomen murteissa.
Kuusamostakin on tallennettu lintua tarkoittava sana uivelo. Uiveloiden
pesimäalue ulottuu Kuusamoon, ja tyypillisiä pesimäpaikkoja ovat järvet,
jokisuvannot ja suoallikot.
Uiveloa on käytetty myös kuvailevana sanana esimerkiksi merkityksissä ’heikko, kitukasvuinen, hidas, huono’. Lisäksi Suomen murteiden sanakirjaan on tallennettu hauenuivelo ’hoikka, pieni hauki’ Suomussalmelta. Vuokko Kaski on kuitenkin yhdistänyt tutkielmassaan Kuusamon Uivelolammin lintuun, ja lintuun yhdistynee myös Inarin Uivelolampi paikan inarinsaamenkielisen rinnakkaisnimen Njunjálohjáávráš alkuosan (njunjáloh ’uivelo’) perusteella.
Lähteet
Suomen murteiden sana-arkisto.
Suomen sanojen alkuperä, osa 3, 2000.
Vuokko Kaski 2005: Itä-Kuusamon vedenkohoumien nimistä. Pro gradu -työ.
