Mistä Sitkansola-nimet tulevat?
Nimiarkiston kokoelmatietojen mukaan Suomessa on muutamia kymmeniä Sitka-alkuisia paikannimiä, joista Sitkansola (myös muodossa Sitkasola) on yleisin. Sitka(n)solia on kuvattu kokoelmatiedoissa usein kapeiksi, joskus myös vaikeakulkuisiksi paikoiksi. Ne ovat pääosin solia kallioiden välissä, mutta paikanlajiksi on kirjattu myös alueita, tieosuuksia, louhikkorotko ja jopa apajia.
Nimien kerääjät ovat yhdistäneet nimet toisinaan murresanaan sitka merkityksessä ’sitkeä’, ’tiukka’ tai ’savilieju’. Suomen murteiden sana-arkistoon sitka on saatu tiukan merkityksessä Pohjois-Karjalasta ja sitkeän, lujan merkityksessä Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjois-Suomesta tiedetään sitkas sitkeän muunnelmana. Suonenjoelta taas on saatu sitkalle vesiperäisen, liejuisen paikan merkitys. Paikka on voitu mieltää ahtaaksi, mutta se on voinut olla muutenkin vaikeakulkuinen. Näin selittynevät esimerkiksi Oulun seudun apajien Sitkansola-nimet: paikoilla olisi ollut tavallista hankalampaa vetää nuottaa.
Myös Suonenjoen Sitka(n)solaa kuvaillaan ojan molemmin puoliseksi liejualueeksi, jonka saveen lehmät jäivät kiinni. Kyseessä on kapea järven ja lammen välinen kannas, jonka Raija Somerla on yhdistänyt sitka-sanan merkitysten sijaan Alaskan Sitkasolaan. Hän kirjoittaa, että suomalaisia muutti 1900-luvun alussa Alaskaan, Sitkan kaupunkiin. Ehkä mielleyhtymä Alaskan paikasta voisi selittää joitakin Sitkansola-nimiä. Esimerkiksi Martta Vesala on todennut Ähtärin Sitkansolaa tutkiessaan, ettei ole kuullut alueella sanaa sitka merkityksessä ’sitkeä’.
Jotkin Sitka-nimistä voivat viitata myös pitkän ja kapean sitkaimen eli pellon kylvökaistaleen tai -merkin muotoon. Sitka tunnetaankin murteissa paikoin sitkaimen varianttina eri puolilla Suomea. Isonkyrön Sitkankorpi-nimisestä suosta mainitaan, että paikalla on ollut ennen pelto. Myös Viljakkalan Sitkannokka- eli Sittannokka-nimisessä niemessä on ollut pelto, vaikkakin nimilipussa sitka on yhdistetty sitta-sanaan viittaamassa niemessä sijainneen pajan kuonaan.
Outokummusta on kerätty kallioiden välisen notkelman nimenä Sitkonsola. Nimi selittynee monien Sitka-nimien tavoin vaikeakulkuisuudella.
Lähteet
Somerla, Raija 1972: Suonenjoen kaakkoisosan paikannimien rakenne ja nimeämisperusteet. Pro gradu -työ.
Tarkki, Satu 1996: Pyhämaan saarten, karien ja matalikkojen nimet. Pro gradu -työ.
Vesala, Martta 1998: Hankavedeltä Hangonmaalle. Ähtärin Hankaveden kylän viljelys- ja luontonimet. Pro gradu -työ.
Suomen sanojen alkuperä, 3. osa, 2000.
Suomen murteiden sana-arkisto