Mitä Huuha- ja Huha-alkuiset nimet tarkoittavat?
Suomen Huuha-nimet painottuvat Etelä-Savoon, Etelä-Karjalaan ja Keski-Suomeen. Nimien alkuosa on yhdistetty yleensä kaskiviljelyyn. Huuha on osassa itämurteita esiintyvä muoto, joka tarkoittaa varsinkin järeään havumetsään tehtyä kaskea. Lisäksi huhta-sanan toinen variantti huuhta taipuu yleensä itäisessä Suomessa heikkoasteisesti huuhan. Esimerkiksi Vesannonkin Huuha-nimet, kuten Huuhanmäki ja Huuhanniitty, lienevät syntyneet kaskeamisesta. Joskus taivutusmuodosta on lohjennut yksiosaiseksi nimeksi pelkkä Huuha. Paikoin murresanalle on voitu saada muukin selitys, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Himangalla huhta on tallennettu ’korkeamman niitun’ merkityksessä.
Joskus nimen taustalla voi olla huuhkajan nimitys, jos alueella on ollut paljon huuhkajia ja on kuultu niiden ääntelyä. Evijärveltä on saatu talteen Huuhanneva. Suolla kerrotaan olleen huuhkajia, ja linnunnimitys esiintyykin huuhka-asussa paikkakunnalla. Murresana taipuu huuhkan tai huuhan. Huuhan-taivutus on saatu esimerkiksi Äyräpäästä ja Soinista.
Läntinen murreasu huhta ei Lounais-Suomessa tapaa taipua huhan, mutta pohjoisempana kylläkin, esimerkiksi Alatorniolla, Ylitorniolla, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Karungissa. Jotkin Huha-nimet voivatkin selittyä kaskeamisella, esimerkiksi Pattijoen Huha-niminen pelto ja Siikajoen Huha-niminen tila Pohjois-Pohjanmaalla. Muuramen Huhanmäen tapauksessa selitykseksi on epäilty huuhkajan ääntelyä.
Huuhdan harvinaisempi rinnakkaismuoto huuhti voi esiintyä vastaavasti huhtina. Huhti-nimiä on paljon sekä Länsi- että Itä-Suomessa. Tässä sanassa lyhyt muoto ulottuu paikoin siis idemmäs. Vokaalin pituuden vaihtelu on vanha ilmiö, ja se näkyy monissa muissakin sanoissa, joissa on tavunloppuinen h (esim. pyyhkiä ~ pyhkiä).
Huuhti- taipuu idässä Huuhin-. Huuhi-nimiä on
runsaasti juuri Itä-Suomessa, ja ne voivatkin selittyä Huuha-nimien tavoin kaskeamisella. Esimerkiksi Juvan Huuhiahosta ja Saaren Huuhinkankaasta kerrotaan, että aluetta
on kaskettu, ja Kuopion Huuhinsaaren
rinnakkaisasuiksi on saatu Huuhtisaari
ja Huhtisaari.
Toki huuhkajan nimitys voi näissäkin nimissä olla joskus vaihtoehto,
esimerkiksi Jääsken Huuhisalo on
yhdistetty huuhkajiin ja niiden ääntelyyn.
Lähteet:
Eero Kiviniemi 1990: Perustietoa paikannimistä.
Viljo Nissilä 1975: Suomen Karjalan nimistö.
Suomalainen paikannimikirja 2007: Alpo Räisäsen artikkeli Huuhilonkylä, Matti Vilppulan artikkeli Huhti ja Laila Lehikoisen artikkeli Huhtiniemi.