Joulu paikannimissä

Inarin kunnassa, Vätsärin erämaassa, on Joulutunturi aivan valtakunnan rajan tuntumassa. Toisaalla Inarissa ovat myös Joulujärvet. Nämä nimet ovat alkuperältään arkisempia kuin pinnalta katsoen näyttää. Joulutunturin alkuperäinen inarinsaamenkielinen nimi on Juovâlâhtuodâr ja Joulujärvien Juovâlâhjäävrih. Nimien alkuosa juovâlâh tarkoittaa ’louhikkoista rakkaa’. Sen sijaan joulu-sanaa vastaa inarinsaamessa monikkomuotoinen juovlah.

Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on Joulu-alkuisista nimistä runsaat sata mainintaa. Nimiä on suuressa osassa Suomea, mutta niiden levikissä on selvä aukko Savon ja Pohjois-Karjalan alueella.

Joulu arkenakin

Joulu-nimien tausta on yleensä varsin arkinen, maaseudun elämänmenoon liittyvä. Joulutonttuja tai -pukkia ei nimien taustalta löydy. Esimerkiksi Kannuksessa ja Sotkamossa on Joululato. Kannuksen Joululato on muistitiedon mukaan tehty jouluaattona, Sotkamon Joululadosta taas on syötetty heinät lehmille jouluun mennessä. Tähän aihepiiriin liittyy Kosken Joulunniittu, jolla sijaitsevasta ladosta oli entisaikaan tapana noutaa heiniä jouluksi. Ikaalisissa on pelto Joululadonkytö, jonka laidassa olevan ladon heiniä alettiin käyttää joulun aikoihin.

Joulupelto (Reisjärvi) on raivattu pelloksi jouluna, kun syksy on ollut leuto ja maa vielä sulana. Jotkin Joulu-nimet liitetään joulukuuseen: esimerkiksi Sievissä on Joulukorpi, josta arvellaan haetun joulukuusia.

Jouluiset tarinat

Muutamaan Joulu-alkuiseen nimeen liittyy tarina jostakin tapahtumasta. Pirkkalassa Anianselällä on Joulusaari. Tarinan mukaan eräänä jouluaamuna Vesilahteen joulukirkkoon menossa olleet olivat epähuomiossa kiertäneet tätä saarta ja vasta päivän valjettua huomanneet erehdyksensä eivätkä sinä vuonna ehtineet kirkkoon. Toinen muistiinpano tästä nimestä kertoo vain, että tämän saaren kautta kuljettiin jäitä myöten Vesilahden kirkolle. Haapavedellä on Joulukorpi, jonka nimen sanotaan liittyvän jouluyön juopotteluun.

Joutsan Leivonmäellä taas kerrotaan Rutajärven rannassa sijaitsevasta Joulukalliosta, että kerran tukkeja vedettäessä sattui myrsky, ja uittomiehet joutuivat viettämään kalliolla joulua. Toinen selitys tälle nimelle on aivan erilainen. Sen mukaan kalliolla on poltettu ennen juhannuskokkoja, ja koska nimi Juhannuskallio tuntui liian tavanomaiselta, kalliota päätettiin nimittää talvisen juhlan mukaan.

Joulumaakin löytyy arkiston kokoelmista: Mynämäen Ison-Joulun talon eli Joulun peltokappaleen nimi on ollut Joulumaa. Samoin Kittilässä on kivikkoinen männikkömaa Joulumaa.