Krympätä

Kysymys: Hankimme uuden sohvan, ja tuttavamme kysyi, aiommeko järjestää sohvan ”krymppäyksen”. Meille ilmaus oli täysin vieras, ja kysyjä selitti sen tarkoittavan jonkin uuden esineen tai asian käyttöönottoa. Onko tällaisesta sanasta tietoa muualta ja mistä se oikein tulee?

Vastaus: Suomen murteissa tunnetaan ruotsista lainattu verbi krympätä, joka merkitsee muun muassa rypyttämistä, laskostamista, kutistamista ja kutistumista. Paikoin lounais- ja hämäläismurteissa krymppäämisellä tarkoitetaan myös uuden vaatteen käyttöönoton juhlimista. Esimerkki Perttelistä: ”Mää oli eilä ehtoste uussi vaattejan krymppämäs.”

Krymppäämisen mainitsee myös Juha Tanttu kirjassaan Tyylimies: pukeutumisen aakkosia vuodelta 1988: ”Miehellä on iso muovikassi: hän on ostanut uuden puvun. Vaimo on ollut tukihenkilönä, makutuomarina. Sitten on tultu kahvilaan krymppäämään se uusi puku, juhlimaan sen ostamista. Krymppääminen on tekosyy viettää palkitseva hetki kahvin tai kaakaon äärellä. Kaiken voi tällä tavoin ’rypistää käyttöönsä’, nenäliinasta lakkiin.”

Näiden esimerkkien yhteyteen sopii hyvin myös tuo mainittu uuden sohvan ”krymppäys”, ”käyttöön rypistäminen”. Lähtökohtana on siis ruotsin verbi krympa, joka merkitsee muun muassa kutistumista ja kutistamista. Verbillä voidaan suomenruotsissa suomen murteiden tapaan kuvata myös juhlimista: ilmauksen krympa sin vita mössa merkitys on ’juhlia valkolakkiaan’.