Jalava ja kynneppää

Kysymys: Jalava on eteläisen Suomen puu. Mistä sen nimitys on peräisin?

Vastaus: Sanalla jalava on vastineita useissa lähisukukielissä (esimerkiksi viron jalakas), mutta sen etäisempi alkuperä on toistaiseksi hämärä. Slaavilaista lainasuuntaa on kyllä ehdoteltu.

Suomen murteissa jalavasta on käytetty myös esimerkiksi nimityksiä jalain, jalaja ja jalajas. Samantapaista vaihteluahan on myös pihlajan ja katajan nimissä.

Suomessa kasvaa alkuperäisenä kaksi jalavalajia, kynäjalava ja vuorijalava. Kynäjalavaa on nimitetty murteissa muun muassa kynneppääksi, kynnäppääksi tai kynneppuuksi (muunnelmia on monia muitakin). Näitä nimityksiä on käytetty siellä, missä kynäjalavakin luontaisesti kasvaa, eli Hämeessä lähinnä Vanajaveden ympäristössä ja läntisellä Uudellamaalla. Myös Karjalankannaksella, lähinnä Laatokan rannalla, nimitystä käytettiin jonkin verran. Vastaava nimitys tunnetaan myös virossa, ja siellä kynäjalavan kirjakielinenkin nimi on künnapuu.

Sanalla kynneppää on aika laajalti suomen itämurteissa ollut myös toinen merkitys: sillä on tarkoitettu etenkin hevosen tai lehmän niskajännettä, mutta myös muita jänteitä. Nämä kaksi kynneppään merkitystä liittyvät toisiinsa, vaikkei se ehkä ensi näkemältä siltä näyttäisi. Jalavasta (samoin kuin varsinkin lehmuksesta) on kiskottu niintä, jota on samaan tapaan kuin eläimen jänteitä ja suonia käytetty sitomiseen ja punomiseen.

On mahdollista, että puun kirjakielinen nimitys kynäjalava pohjautuu tuohon vanhaan kynneppää-nimitykseen. Kynäjalava-nimitystä näyttäisi ensinnä käyttäneen Elias Lönnrot kasviossaan vuonna 1860.

Vastaaja: Kirsti Aapala