Siirry sisältöön
Haku

Sanojen alkuperästä: S–T

Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuilla on tietoa sanojen etymologiasta. Etymologialla tarkoitetaan sitä kielitieteen osaa, joka tutkii sanojen alkuperää.

Sivuja on satoja, ja ne on jaettu aakkosittain osioihin. Tässä osiossa on tietoa sanavälistä S–T. Sivuilta käy ilmi muun muassa se, kuka keksi sanan tutka ja mistä tulppaani on saanut nimensä. Tietää-sana on esimerkki siitä, miten sanojen merkitykset muuttuvat konkreettisesta abstraktiin. Siippa-sanalla taas saattaa olla hauska yhteys itä- ja hämäläismurteisiin.


Siippa

CC BY-SA 3.0
Ripsisiippa. Kuva: Guido Gerding. Wikimedia Commons. CC BY-SA 3.0.
Guido Gerding. Wikimedia Commons.

Siipan vanhimpana merkityksenä voidaan pitää siipeä tai jotakin siiven tapaista. Lähinnä itä- ja hämäläismurteissa on tunnettu merkitys ’riippuva vaatekaistale, laahus’. Aviopuolison, aikaisemmin myös heilan ja mielitietyn, merkitykset saattavat siis olla metaforisia: siippa olisi alkuaan ollut ikään kuin ”sivussa riiputettava, käsikynkässä kuljetettava”.


Tietää

Tie Saariselällä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Kuva: Vesa Heikkinen.

Verbi tietää on esimerkki siitä, miten sanan merkitys on muuttunut konkreettisesta merkityksestä abstraktimpaan. Tietäväinen tietäjä tietää kaikenlaista, alun perin hän tiesi tien, pystyi siis löytämään tien ja opastamaan tielle. Verbi on johdettu sanasta tie, ja verbin vastineet lähisukukielissä tarkoittavat samaa kuin suomen tietää. 


Tulppaani

Tulppaaneita tulvillaan. Tallinna. huhtikuu 2014. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus. (Rajattu)
Kuva: Vesa Heikkinen.

Ensimmäiset sipulit toi Eurooppaan vuonna 1554 flaamilaissyntyinen lähettiläs ja kasvitieteilijä Ogier Ghislain de Busbecq Turkista, jossa tulppaaninviljelyllä on satoja vuosia pitemmät perinteet. Eurooppalaiset antoivat kasville sen nykyisen nimen, koska kukinto muistutti heidän mielestään turbaania (turkin turbaania merkitsevä sana on tülbent). Nimitys ehti suomeenkin 1760-luvulla. 


Tutka

CC BY-NC-ND 4.0
Poliisi ja nopeustutka. 1996. Kuva: Ari Peltonen, Aamuposti. Hyvinkään kaupunginmuseo.
Poliisi ja nopeustutka. 1996. Kuva: Ari Peltonen, Aamuposti. Hyvinkään kaupunginmuseo.

Ns. radar-laitteella oli syksyllä 1945 käytössä 5–6 nimitystä, joihin ei oltu tyytyväisiä. Tohtori L. Hakulisen ehdottama sana tutka täytti vaatimukset, ja vähän myöhemmin se sai virallisen hyväksymisen. Juuri samoina päivinä saatiin radar-laitteilla yhteys kuuhun, ja sanomalehdistön välityksellä sana tutka levisi kuin kulovalkea!