Siirry sisältöön
Haku

Sanojen alkuperästä: O–R

Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuilla on tietoa sanojen etymologiasta. Etymologialla tarkoitetaan sitä kielitieteen osaa, joka tutkii sanojen alkuperää.

Sivuja on satoja, ja ne on jaettu aakkosittain osioihin. Tässä osiossa on tietoa sanavälistä O–R. Sivuilta käy ilmi muun muassa perunan ja päärynän yhteinen historia sekä pulisonkien paheellinen menneisyys. Orava on ollut orava aina oravannahoista asti, eikä papukaijan nimityskään ole sattumaa.




Orava

CC BY 4.0
Lapsi ja orava Seurasaaressa vuonna 1974. Kuva: Märta Söderholm. Museovirasto. CC BY 4.0.
Kuva: Märta Söderholm. Museovirasto.

Orava on hyvin vanhaa perua, sillä se palautuu aivan uralilaiseen kantakieleen asti. Suomen orava-sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä, saamelaiskielissä, mordvassa, marissa ja komissa. Myös Uralin takainen etäsukukieli matori näyttää säilyttäneen tämän sanan: viiruorava on matoriksi orop.


Papukaija

CC BY 4.0
Mies ja papukaija Annalan huvilan portailla. 1934. Kuva: Mary Ollonqvist. Helsingin kaupunginmuseo. (rajattu). CC BY 4.0.
Kuva: Mary Ollonqvist. Helsingin kaupunginmuseo.

Linnun nimi on saatu ruotsista (papegoja), jonne se puolestaan on tullut saksan välityksellä ranskan kielestä. Sen sanotaan olevan alkuaan onomatopoeettinen eli linnun ääntä jäljittelevä nimitys. On arveltu, että se voisi alun perin olla lähtöisin jostain Länsi-Afrikan kielestä.


Peruna ja päärynä

CC BY 4.0
Helsingin kauppatori, perunanmyyjä P. Ketonen. Kuva: MAPS. Museovirasto. CC BY 4.0.
Kuva: Museovirasto.
Sanojen peruna ja päärynä historia on yhteen kietoutunut. Peruna-sanaa käytti jo Mikael Agricola 1540-luvulla, mutta siihen aikaan sanan merkitys oli ’päärynä’. Kun perunaa alettiin myöhemmin viljellä, se nimettiin monin paikoin jonkin ennestään tutun ja sitä muistuttavan kasvin mukaan.


Pulisonki

CC BY 4.0
Mies kävelemässä Suonionkadulla Kalliossa, 1970. Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo.

Sana pulisonki on lainaa ruotsista: poskiparta on ruotsiksi polisong. Ruotsiin sana on todennäköisesti  lainattu ranskan kielestä, jossa polisson tarkoittaa katupoikaa, lurjusta ja paheellista henkilöä. Ranskan kielessä sana ei tarkoita pulisonkia, eikä tiedetä, miten sana lainautuessaan ruotsiin on saanut tämän merkityksen.