Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuilla on tietoa sanojen etymologiasta. Etymologialla tarkoitetaan sitä kielitieteen osaa, joka tutkii sanojen alkuperää.
Sivuja on satoja, ja ne on jaettu aakkosittain osioihin. Tässä osiossa on tietoa sanavälistä J–K. Sivuilta käy ilmi muun muassa se, että junalla on viitattu jonoon ja että karhu liittyy karheuteen ja kumppani leipään. Kuokkavieraat taas ovat olleet kierteleviä kerjäläisiä.
Juna on esimerkki siitä, miten yleiskieli ammentaa murteista. Sanan alkuperäinen merkitys kansankielessä oli ’jono, rivi’ ja ’juova’. Kyseessä on itämurteinen sana. Niinpä karjalassa juna on vanhastaan ’piirto, juova’ ja ’piirto’ sekä myös ’iilimato’ ja ’nahkiainen’.
Pelottavasta karhusta ei vanhastaan haluttu puhua ”oikealla” nimellä, vaan käytössä on ollut kiertoilmauksia. Tällainen on alun perin myös karhu-sana. Se on johdos sanasta karhea ja viittaa eläimen karvapeitteeseen.
Sana kumppani on vanha ruotsalainen lainasana. Sana koostuu kahdesta osasta, etuliitteestä com-, jonka merkitys on tässä ’kanssa, kera’ ja sanasta panis, joka tarkoittaa leipää. Kumppani on siis se, jonka kanssa jaan leipäni.
Kuokkavieraat olivat alkuaan vaeltavia kerjäläisiä, jotka saattoivat ilmestyä kutsumattomina pitoihin. Heillä oli mukana ”kuokka” eli koukkupäinen keppi. Tällä tukevalla kävelykepillä kulkijat saattoivat hätätilassa myös esimerkiksi hätistellä koiria.
