Influenssa ja flunssa
Kysymys: Influenssa ja flunssahan ovat eri tauteja, mutta nimitykset näyttävät olevan sukua keskenään, vai kuinka?
Vastaus: Näin on. Influenssa on äkillinen, viruksen aiheuttama hengityselinten infektiotauti, joka leviää epidemiana. Sen nimitys pohjautuu ruotsin ja italian kautta latinan kieleen: latinan īnfluentia tarkoittaa virtausta, ja se taas on johdettu verbistä īnfluere ’virrata sisään’. Influenssa sai nimensä 1700-luvulla, jolloin Euroopassa riehui useita epidemioita. Nimityksen takana oli vuosisatoja vanha uskomus, jonka mukaan tauti johtui tähdistä ihmisiin virtaavasta ”nesteestä” tai yleisemmin taivaankappaleiden vaikutuksesta.
Yleiskielessä nuhakuumetta merkitsevä flunssa on lainaa ruotsin puhekielen sanasta flunsa, joka on (alkuaan leikillisesti) muodostettu pitemmästä infektiotaudin nimityksestä influensa. Influenssaa on meilläkin pidetty turhan hankalana taudin nimenä, ja siitä on suomen murteissa tehty omia mukaelmia: tavallisin niistä on lentsu, ja muita ovat esimerkiksi flenssu, lenska, lenssa ja lenssu. Pitempiä ovat impluentsa, insulenska ja insumalenssu.
Influenssan ja flunssan nimitykset menevät murteissa ja puhekielessä monesti sekaisin, eikä yleensä ole tunnettu tarvetta pitää niitä erillään. Jotkin influenssaepidemiat ovat kuitenkin sairastuttaneet ihmisiä niin laajalti ja runsaasti, että ne ovat jääneet historiaan. Ne on usein nimetty sen seudun mukaan, josta niiden on katsottu lähteneen liikkeelle. Tällaisia ovat esimerkiksi viime vuosisadalla riehuneet ”espanjantauti” (1918–1920; tosin tauti tuli ensin Ranskaan yhdysvaltalaisten sotilaiden mukana, mutta se levisi sitten sodan ulkopuolella olevaan Espanjaan), ”aasialainen” (1957–1958) ja ”hongkongilainen” (1968–1969).
Vastaaja: Kirsti Aapala
