Siirry sisältöön
Haku

Huolitella

Kysymys: Mistä tulee kankaan saumojen viimeistelyä tarkoittava verbi huolitella?

Vastaus: Verbi huolitella lienee tullut nykysuomeen Kalevalan kautta. Sen ohella kansanrunoissa käytetään myös verbiä huolittaa. Näitä ei ole vanhassa kirjakielessä eikä murteissa, ja ne ovatkin Veikko Ruoppilan mukaan karjalaisperäisiä. Karjalan kielessä on verbi huolittoa ’ahertaa, ahkeroida, tehdä huolellisesti; tehdä kiireesti, kiirehtiä’.

Kalevalassa verbi huolitella merkitsee koristelemista, kirjailemista, viimeistelemistä. Sitä käytetään esimerkiksi kuvattaessa sepän työtä (”noita kullalla kuvaili, hopealla huolitteli”) tai kankaan kudontaa (”jotk’ oli kullalla kuottu, hopealla huoliteltu”).

Kankaan reunojen huolitteleminenhan on myös viimeistelemistä, kun sauma siistitään rispautumattomaksi. Ainakin v. 1931 ilmestyneessä Emännän tietokirjassa puhutaan jo kankaan reunojen ompelemisesta huolittelemisena. Olisiko niin, että kun käsityöalan kirjallisuutta on alkanut ilmestyä suomeksi, niin verbi huolitella on erikoistunut tarkoittamaan myös tätä.

Vastaaja: Kirsti Aapala


Kirjoitustäkki eli kirjailtu peitto (Lemi v. 1928). Kuva: Aino Salo. Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.
Peiton reunat on huoliteltu (Lemi v. 1928). Kuva: Aino Salo. Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.