Ei kuunaan

Kysymys: Huomasin lehden otsikossa ilmauksen ei kuunaan. Mistä se on lähtöisin?

Vastaus: Ilmauksessa ei kuunaan piilee vanha tuttu taivaankappale kuu. Hiukan selvemmin yhteyden ehkä tavoittaa samamerkityksisistä ilmauksista ei kuuna kullan valkeana tai ei kuuna päivänä. Jälkimmäisessä mainittu päivä viittaa sanan vanhaan ’aurinko’-merkitykseen. Nykysuomeksi kutakuinkin ’ei yöllä eikä päivällä’ eli ’ei kuun eikä auringon aikana’, yksinkertaistettuna siis ’ei ikinä, ei koskaan’.

Tämäntapaiset ilmaukset, joissa rinnastetaan kaksi asiaa ilman konjunktioita, ovat varsin tyypillisiä suomen kielelle. Muita vastaavia ovat esimerkiksi hädin tuskin, alun perin, kesät talvet, ylös alas, silloin tällöin, tieten tahtoen, ei mailla (ei) halmeilla. Aika iso osa tällaisista ilmauksista on sellaisia, joissa rinnastetaan kaksi vastakohtaa. Näihin kuuluu myös ei kuuna päivänä.

Tätä suomen kielen asyndeettiseksi kutsuttua rinnastustapaa on tutkinut Paavo Pulkkinen väitöskirjassaan vuonna 1966. Hänen aineistossaan on mukana myös puheena oleva ei kuuna päivänä. Pulkkisen mukaan ilmauksesta on runsaimmin tietoja savolaismurteista. Toisinto ei kuuna kullanvalkeana lienee lähtöisin kansanrunoudesta, ja voi olla, että kullanvalkealla on alkuaan tarkoitettu aurinkoa. Kyseessä olisi siis myös vastakohtien rinnastaminen.

Lähde

Pulkkinen, Paavo: Asyndeettinen rinnastus suomen kielessä. SKS, 1966.