Hauki
Kysymys: Onko kalannimi hauki omaperäinen vai lainaa jostakin?
Vastaus: Suomalaiset kalannimet ovat yleensä omaperäisiä tai lainoja germaaniselta tai balttilaiselta taholta. Petokala hauki on poikkeuksellinen; se on lainasana, mutta eri suunnalta. Slaavilaisissa kielissä on sana, joka muistuttaa suomen hauki-sanaa (vrt. venäjän ščúka), mutta lainaoletuksen ongelmana on ristiriita: sanan olisi pitänyt lainautua suhteellisen varhain, koska hauki-sanalla on vastineita kaikissa suomen lähisukukielissä eli Suomenlahden ympärillä puhuttavissa itämerensuomalaisissa kielissä (vrt. esimerkiksi viron haug). Toisaalta slaavilaisen sanan äännekehityksen takia lainautumisen olisi pitänyt tapahtua vasta myöhään. Ratkaisuksi on esitetty, että sana olisi lainautunut sekä itämerensuomeen että slaavilaisiin kieliin jostakin nyttemmin kadonneesta muinaiskielestä.
Mytologiassa hauella on ollut ilmeisen tärkeä asema. Uskottiin, että hauki pystyy kulkemaan elävien ja kuolleiden maailman välillä. Tarinoissa hauki on jättiläiskala; saattaahan se käydä vedessä jopa ihmisen kimppuun. Petokalan uskottuihin tarunomaisiin kykyihin ja voimiin – ja kenties kalan ja lihaksen samannäköisyyteen – liittyy kalannimestä johdettu käsivarren koukistajalihaksen nimitys hauis. Murteissa hauiksen toisintoja ovat mm. haukiliha(s), hauisliha, haukisliha(s) ja haukinen. Väinämöinen soittaa hauen leukaluusta tehtyä kannelta, ja Ilmarinen vie Pohjolan emännälle voittonsa merkiksi hauen pään.
Vastaaja: Klaas Ruppel
