Avaruus ja maailma

Kysymys: Mistä tulevat avaruus ja maailma?

Vastaus: Sana avaruus on johdettu adjektiivista avara. Jo Mikael Agricola käytti sanaa avaruus teksteissään, mutta hänellä sanan merkitys oli ’laajuus, koko’. Taivaan tai taivaankannen nimityksenä avaruus on ensi kertaa mainittu Jonas Mennanderin opettavaisessa runossa vuodelta 1699.

Maailma on puolestaan vanha yhdyssana (maa + ilma), ja samankaltaisia yhdyssanoja on myös useissa suomen lähisukukielissä (esim. karjalan moailma, vatjan maailma ja viron maailm). Maailma on esimerkki rakenteeltaan hyvin vanhasta, yksinkertaisesta yhdyssanatyypistä, jossa sanan osat ovat rinnasteisessa suhteessa keskenään.

Nykyään on tavallisempaa, että osista toinen on määritteen ja toinen pääsanan asemassa (esim. kivitalo, jossa talo on pääsana ja kivi- määrittää sitä, ts. kertoo jotakin lisää). Vastaavia rinnasteisia yhdyssanoja on myös suomen etäsukukielissä, joten tämän sananmuodostuskeinon on ajateltu periytyvän jo tuhansien vuosien takaa. Suomen kirjakielessä sana maailma mainitaan jo vanhimmista lähteistä 1500-luvulta lähtien.