Torpat (Elimäki)
Edla Nuuttila (EN), s. 11.11.1880 Elimäki, Teuroinen.
Haastattelu on tehty 13.8.1962 Elimäen Teuroisissa. Haastattelija: Matti Punttila (MP).
Signum: 1795: 2
Puhutaan Peippolan kartanon torpista, pehtooreista ja taksvärkkitöistä.
Murrenäyte
MP: Jaksattenkos te muistaa minkä nimisii torppii tääl ol?
EN: Jaa nää vanhat, vanhat torpat?
MP: Nii.
EN: Täälhän ol Mattila ja, siit tät sanovat ennen Simon taloks, vaikka tää ol noin Nuuttila kirjallisest. Ja siit ol Tommola, Ahola, ja Mäkelähään tääl ol ja, ja sit ol Ojala. Ne nyt ol niin vanhoi jo että noin, mie ne hyväst muistan. Nikula, Nikulas ol pitäjät, jossa nyt on Mattila.
MP: Montakhaa päivää ne pit tehlä?
EN: No ne tolpparit ol joka päivä ihlan siäl, eihä ne pois ollu ensinkää. Ne miähet.
MP: Koskas ne ne omat työt tek?
EN: No sit täyty pitää nää tolpparit, ne täyty pitää rengin ja siit sen piian kesääl, taksvärkkäris, taksvärkkii tekemäs. Jos ei ittel väkee ollu niin piika ja renkihän se ol pilettävä. Maksettava niille palkka.
MP: No mistäkhä ne sit rahaa saivatten?
EN: No ne nyt mitä ne nyt siit, yhtä ja toista vähä myyvät nää tolpparit. Kun nyt voita tual tilil vähä myyvät ja, ja ne ottivat kesääl kuminoi ja kaikkii semmosii, että pui niit ja taas veivät Loviisah niit kuminoi. Sellaisthan se siit on ollu.
MP: Kuinkakhaa pitkii päivii niilen pit tehlä?
EN: No niil nyt ol mim muistaaksein ens kun ne mev viilelt töihi ja kaheksah ast olvat iltaa. Silloin nyt ens päästä, kum miä muistan. Mut siithän se jo tul että noin, men siit jo pual kuulelt töihi ja pääsvät siit seittemält pois.
MP: No ei siin paljo ehtin omii töitä tehlä.
EN: Eihän ne ehtinny jotka kerran sit taksvärkkii tek, ehän ne mitään kerenny, oman talon töitä tehlä.
MP: Olikos siäl kutaa sellasii jotka oli nii ku valvomas niit töitä?
EN: Olhan siäl pehtoor aina. Pehtoorikshan sit sanottih.
MP: Olikos siäl muita sellasii tyäjjohtajii?
EN: Ei siäl muita ollu.
MP: Minkäs nimisii pehtoorii tääl on ollu?
EN: Täälhän ol Norliin ja sit ol Tuamiini ja, ja olhan niit, em mie muistan niilen nimii mitä niit ol, oha niit monta pehtoorii minkih aikanan. Ja tää, Jonne Ponkarttihan tääl nys sit ol viimiseks. Ja olhan se nyt siit se Silvasti joka noin kymmänen vuotta ol tää kartano sil arennil [= vuokralle].
MP: No kukas tän sillo omisti kun se Silvasti sen otti arennille?
EN: No ne Peippolah herrat, -hän tän omisti.
MP: Olikos se ja joku kartanon omistaja sitte se Silvasti kun se sen pysty ottah?
EN: Eihän se ollu kun, sehän ol Peippolas konttoristinä, se Silvasti. Mut kun sen isä ol täs ja noin, sit ennemmin pehtoorina sen Silvastin isä. Se ol inspehtoor, se sen isä.
MP: Mikäs se inspehtoor ol?
EN: No em mie tiälä mikä se on mut siäl hautakives näkyy ja olevan että inspehtoor ((nauraa)), kum miä sit olen siäl välist katellu.
MP: Olkos tääl ketää semmosii ittolvaisii [itseolevainen = mökkiläinen]?
EN: Täällähän oli ittolevaisii paljo ja paljasta piäntä mökkii tääl kyläs.
MP: Pitikös niilej ja sit jotai tehlä?
EN: No täytyhän ne ja tehlä sit päivii sinne kartanoh että saivat niis mökissäh olla.
MP: Olikos niil joku sellai määrä että, kuinka monta päivää pit tehlä?
EN: No em miä sit ensinkään tiälä, tiälä sit asiaa kuinka monta päivää ne täyty siit tehlä, sinne kartanoo.
Litteroinut Anni Tiirikainen, litteroinnin tarkastanut Eeva Yli-Luukko.