Noidanniemi (Iitti)
Adolf Nyström (AN), s. 1872 Iitin kirkonkylässä.
Haastattelu on tehty 17.6.1960 Iitin kirkonkylässä. Haastattelijana Aino Valli (AV).
Signum: 353: 1
Adolf Nyström kertoo tarinan Noidanniemen nimen synnystä. Verkkovuoren noita väistyi toisen noidan tieltä, lohkaisi Sääsniemen kärjen kalliosta suuren kiven ja seilasi sillä Noidanniemeen. Kivi on vielä Noidanniemessä.
Murrenäyte
AN: Onhan täs, onhan täs, ollu noita-akkakii tos. Ja se suurel kivel – se ol vissii, se ov vissii jotai kolomem metrii kanttihii, ja noim paksu – otti tost Sääsniämen kärest ja men Noilanniämee. Ja Noilanniäntä kuttutaa noilan, sit vast ku sin-, siäl ol se noita joka läks täält. Ens se ol täs Verkkovuares mut siit tähä Verkkovuareh tul toinen noita ja, niillet tul riita, se men siit Sääsniämen kärkee. Ja sit se otti kiven siält jolla se men Noilanniämee. Ja, ja se on, se on nii suur kappale ja se on mitattu se on, Sääsniämen käröst kalliost pois se om mitattuj ja, se oj justii siihis sopiva, se kiv ja siäl on mitattu. Että mikäs sen sinne olis viäny ja siint on matkaa.
AV: Palko?
AN: Niin, siint on pitkä matka.
AV: Palko?
AN: Kolme kilometrii ainakii. Juu. Kylhän siäl on monta paikkaa miä, olen ettinnys siält että, olisko siäl missä se olis ollu, sem mökki muk kyl siel om monta sellaist paikkaa mu, kaivom mie löysin. Kaivo, kaivo siäl on. Kalliom päällä on kaivo. Ei se ok kun, noi syvä. Ei siäl koskaav vettä tum miä katteli että kallio o semmoi mut, saihan se ehkä sinnev vele, siit. Niin ni he, se on tälläim pikkui vaan noi. Niin kyl siin kaivo on, siin on kivet pantu, ja tehty sellain arkku. Niin kyl siäl asuja on eikä sit muut, muut tiäläs siäl muuta olevan ku sen noita-aka. Että se siäl, se siäl siit asu.
Litteroinut Anni Tiirikainen, litteroinnin tarkastanut Eeva Yli-Luukko.