Sukukielten vahalieriökokoelmat
Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmissa on noin 950 lieriötä, muun muassa K. F. Karjalaisen (hantia 1900–1902), G. J. Ramstedtin (kalmukkia 1903), Artturi Kanniston (mansia 1905–1906), Yrjö Wichmannin (maria 1906), Kai Donnerin (samojedia 1912–1914), T. I. Itkosen (koltansaamea 1913), Lauri Kettusen (suomen murteita, vepsää, vatjaa, liiviä ja unkaria 1914–1932) ja A. O. Väisäsen (mordvaa 1914, viroa 1922) äänityksiä. Arvokas lisä kokoelmiin saatiin, kun Kansallisarkisto luovutti E. N. Setälän vahalieriöt (liiviä 1912, vepsää 1916) nauhoitearkistoon vuoden 2009 alussa.
Vahalieriöt on nauhoitettu fonografilla tai parlografilla 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Fono- ja parlografien äänenlaatu ja tallennuskapasiteetti olivat melko vaatimattomat. Yhteen rullaan mahtui nimittäin ääntä muutamasta minuutista pariinkymmeneen minuuttiin sen mukaan, mikä oli lieriön koko ja käytetty kierrosnopeus. Vahalieriöiden sisältö on kuitenkin ainutlaatuista ja tarjoaa eri alojen tutkimukselle paljon annettavaa. Vahalieriöt sisältävät erilaisia kielennäytteitä: satuja, tarinoita, muistelmia, lauluja, arvoituksia ja sananlaskuja.
Kaikista nauhoitearkiston kuuntelukelpoisista vahalieriöäänitteistä on tehty myös digitaaliset kopiot, joita voi tilata Suomen kielen nauhoitearkistosta. Äänitteet on digitoinut Sakari Pietarila. Pyynnöstä toimitetaan myös käännöksiä A. O. Väisäsen mordvankielisestä aineistosta ja Yrjö Wichmannin marinkielisestä aineistosta.
Näillä sivuilla vahalieriökokoelmasta esimerkkinä olevat näytteet edustavat eri suomalais-ugrilaisia kieliä: viroa, vatjaa, vepsää, liiviä, ersää, mokšaa ja maria. Näytteet ovat Lauri Kettusen, Yrjö Wichmannin ja A. O. Väisäsen keräämistä vahalieriökokoelmista. Kokoelma sisältää toistaiseksi äänitiedostot ja mahdolliset käännökset; myöhemmin sivuille lisätään äänitteiden litteraatit.
Näytteet ovat kokoelmaan poimineet ja sivuille siirtäneet Kotuksen vuoden 2010 digitointihankkeessa työskennelleet Santra Jantunen ja Outi Lähteenmäki.
