Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.
Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.
Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.
Karunki
”Meilähän on, tämähän, on niin ku manttaalhim perustuva että meilähän ov vähempi maata kum mitä meil om manttaalia – se on tämä kalastus juuri tuota...” (Patomestari Palo)
Karuna
”Kyl mä tykkäsi entisajan elämäst vaikkei olsi ollu mittä isost ni mä
tykkäsi siit paremin kun täst elämäst ku nytt o, nykyä. Kaikk o nii
hieno va ja, ettei va- ei huanomp ihmine keht ulos mennä.” (Aleksandra Ahlros)
Karttula
”Noh, missee ne oppivat lukemmaa kun, vanhemmat neuvo sitä lukemmaa
jotka vanhemmat osasj, lukkeen nii ne neuvo ne lapsesaj ja.. Ja, jotka
eivät osanna lukkeen niin ne, jäivät lukemata!” (Eetla Savolainen)
Karstula
”Nii se oli tämä Rautijaisen Kalle se, tuota nii, sehä ol kuulusampia
voimmamiehiä mutta tuommone, hijas kaikkeen semmoseen sitä, mitä
voimmija näyttelemmää että se ei, halunnum millään tavalla niitä tuuan
nui, esille että hän oli sellaine.” (Niilo Viljakangas)
Karkku
”Minä kolmev vuatta paimentanuk kuttuja ja... Jos ma siittä vähä
kerron sitten että se oli niin surkee temppu sittem mulle että minä siä
rääkkäsin itteni sittej ja kiruj (= kiduin) ja olin sitte – ei sentähren
kituat tarvinuk kyllä syämistä annettiim mutta, siä oli surkee yksin
olla, kuttujen kans, mettäsä.” (Vihtori Marjamäki)
Karjalohja
”Enne se oli, kaik vanhimmakkin ihmiset nii neem meni tonne liukuma ja
huusiva niin kauhian kovin sitä laskiaist ja... Ja siit oli simmoset
juhlat mut, nyt se menee nii hiljasuures ei, lapsekkan enää mitän ääntä
päästä!” (Oskari Vikstedt)
Karjala (Turun ja Porin läänin)
”Ja koli pappa poltt ite – noit hiili, kom pajas tarvitti. Meil ol oikken
kerranki – mä muistan ko mä oli, hyvim pikkane sillon ko meil ol
semmone, koli-, miilunpolttaja oikken tualt, Kalelast.” (Senja Laurenius)
Karinainen
”Ja ko kakkuu tehtiin nin, siit annettiin sip pala maistaa. Ei sitä
tarpeeks syärä annettu! [–––] Juu. Niin ko pullaaki – ei sillon saanuk
ko, taisi pari kertaa vuateis saarap pullam pytky.” (Sanna Knaapi)
Karijoki
”Juu ennen kuluki laukkuryssiä ja, juutalaaset käyy ennem paljo nuota,
niitä sellaasia, kangaskauppiahia jokka myy oikeem paljo. Niillähäm om
Poris ja täällä Kristiinaskin oli...” (Edit Kamb)
Karesuvanto
”Voi min ole vetäny, yheksä ja kymmenen apajaa vyössä (= yössä). Joo.
Ja kallaa om pruukattu saaha kyllä. Ja suolattu aina kaloja niim paljon
ett on saatettu myyäki joku astia.” (Folke Rudfors)
Kannus
”Jyviä muka säkki täynnä ja kö minä hujahutin tuolla lailla noim
menehen ni, sillon, säkki meni vain yli pään ni ei se kovir raskas ollu,
se jyväsäkki. Kyllä ne oli aivan kaunoja, silloj jyvät,
kakskyntäkolomev vuonna.” (Siiri Pennanen)
Kannonkoski
”Voe voe! Lintuja olj nii ennem metässä nii se – nyt min e o vielä nähnä tänä kesänä yhtääl lintua. Töyriä tai semmosia.” (Aini Veid)
Kanneljärvi
”Hyö ihmettelliit vaa ko mie, hamehessaikii toi ko niit ol nii
mahottomaast siel, tuota, niitä sienii – niitä ol jot, jot ei osaa ennää
haastaa kui paljo niitä sieniä ol ja kaik karvalaukkui ja voiruustii
(´voirouskuja´) ja, kaik hyyää sienii.” (Katri Havia)
Kankaanpää
”Kylä sitä tutuks vaan tultiin, ei hiinä mikään auttanut. Ja sitte,
mentiin oikeen stet toisen kotiokki noin ehtoisin – oltiin kyläs ja...
Ja sillä laila sitä stev vaan seurusteltiin. Ja sittek kaukaa niin,
kaukaa oli sulhasia nin, sitte oli semmosia puhetmiähiä.” (Eedla Vanha-Honko)
Kangasniemi
”Ne oli ne vanha ajam miehet olj semmosia. Ne olj paljov voimakkaampia
enneajam miehet kun nykyset. Niis olj voemmoo sitte paljo!” (Otto Venäläinen)
Kangaslampi
”Se olj semmone sotaki´´olj tiälä semmonen ku olj vapaussota ni, ni
Varkauvesta tulj sotilaita – tässä meiänniik kylällä taistelivat. Tuossa
Joutsellahe hovi olj lähelä.” (Ida Koponen)
Kangasala
Ja isä sano että ko ham meni aamulla, aamulla noin, mettään niin susi
istu tiäv viäressä sano, ja, sano että ”kais sem miäli teki hevosta”
sano ”hältä”. (Heikki Koriseva)
Kalvola
”Sittem minä, tota, menij ja ostin, pyärrän. Ja minä ajon sillä, ajon sillä niij jo, ajon yhev vallar rikki – minä jo ajon kaks melkeem pyörrää rikki siinä vaikka niitä laitettiinki. Siin on sentään neljä – viiskymmentä killoo postia ja, paksu ihminen niin kylä se painaa pyärräm päälle.
Kyllä minä välliim menin kupperkeikkaa ensimmäiseks kunn en minä olluk koskaan ajanup pyärällä.” (Vilhelmiina Halme)
Kallivere
”Enne ku olivat ne savupirtit, ja, ei olt piippuu katolla. Se lapset ku,
aamul herättii ni mäntii istumaa sihi lietelle ni ku, ja ku se uuni
lämpis ja siel oltii.” (Valpuri Vohta)
Kalanti
”Ko sitä pestin kans sannan kans. Nii se ol kamala ko, täyry sihen,
sihen ko, kankal, kankkampala oli ja siihen täyry santta pistä ja sit
laahat näi ni... Se ool niin kamal et... Muttei sitä talvisin tehty, ko
suvela. Mut sit jo, iso aikka ennen ko mnääkä, meni oma huusholli ni,
niin kyl sit jo ool paperi, ihmiste seinis ja, katos ja...” (Matilda Santala)
Kalajoki
”Olimma semmosem jäämmoskan sejasa ja niin... Meiltä loppu evväät ja me
keitimmä hylykeel lihhaa ja, sitä syötiin sitte sitä keitettyä lihhaa
ja... Sittep pakkas hätä tulleen ko loppu suolat. Me koitimma
merivettäki ottaas syvältä merestä-ttä jos se ois suolasempaa mutta, ei
se ollus sen kummemppaa.” (Jaakko Sauvola)
Kajaanin mlk.
”Sitä ei oos sen kurjempata katon alla olloo olluk kum minähi oon kasvanu
niin, kellääm muila ihmisillä. Niin kum minä äskön sen, seleviti.” (Elias Väyrynen)
Kajaani
”Mutta eipä sit os siihe aekaa ollup puhelin, puhelimia eikä
lennättimiä. Mies mieheltä sana mennyj ja kuinka monta viikkoa se ov
viipynyk ku se os sinnen Nurmekseej joutunu että tullar ruumis poes
hakemaan.” (Hannes Mikkonen)
Kaivuono
”Se oli niin että sillun tulih tällä, lappalaisek kevaala, tänne. Ja se oli yksi tyttäri mitä, piji (´piti´) ajohma, poros, poron, tokka. Net, net tulin siihin sen, sen vaaran päälleh ja, ja se oli, se, se, tuli myrkky (norj. mörk, pimeä). Niin että, ei ne nähnö, mihinkhää sii-, ja sitte se oli niin että se, se oli Beritti sen, sen tyttärin nimi. Ja sil-, sitten, sitten net alkui, kuttuhma se, Pirt-, Piirittinvaara.” (Mons Peder Gundersen)
Kaavi
”Mie olin, sillon, kaheksantoesta. Sillon olj – ja minä nyt lähen,
sitä huastan sillo 'olj meilä, ja sillom min oli 'iha 'ensimmäisen, minä
olin siinä kymmevvuotinej ja se olj se huono aeka, oekkeem pula-aeka –
leippee ei soana mitään – olokkee syötiin kaikkea pettäestä syötiij
ja...” (Juho Hartikainen)
Kaarina
”Vallaj jalkasiv vaa sit, mentti ja.. Ja see oli sik ko jouluaattonki
jalkasi lährettin kirkko ni neljä aikan täytys aamust sit lähte et
kerkis sit sinne, kuureks.” (Aino Lund)
Jääski
”No, myö oltii siel Ristiinas ni, mist hyö liet siit meiä, ihm-, tyttöi,
tienneet ja, hyö kirjoitteliit ja soitteliit not, eiks meil ennää
kelpaakkaa ensi-, entine, evakkotalo.” (Maria Niemi)
Järvisaari
Olj omas kylääs koulu ja sit ko mänti... Mie olin niim pikkunen ja hentonen ja... Opettaja olj kiukkunen ja sano jot ”ei saa, pulpetim pääl ei saa noussa”. Venäläin, taikka virolaine se olj, mut venäjänkieline opetus. (Katri Klemettilä)
Jäppilä
”No ei se olj jo tuota, se olj jo syyskuula, vai lokakuu-, lokakuula ja
syyskuula ni se olj semmone, sanottiim pestuu-, -pyhäks. Ku, ne, joko
renkiä elip piikoja tarvihti ne mänj, tuonek kirkommäellej ja ne sieltä,
sieltä nipesvät ('vetivät') itellee.” (Iida Suhonen)
Jämsänkoski
”Noin, ookee, hiekan kanssakin sysättiij ja, ilmiveellä ('runsaalla vedellä') huhottii. Ei siihe 'aekaa olluj jyr-, juurharjojakoam pienissä kylissä, kaen niitä liikeppaikossa lie' 'ollu. Luuvvalla ja semmosilla niitä, sysättii.” (Iina Siltala)
Jämsä
Minuva pur mato sitten kanssa yhtenä pyhänä. Minä kuutelin kum mä olin yhössä kylässä, m-olil lapsempiikana silloj ja sitem minä... – – Se sano että ”älä lasken nyt tyttöjä (= tyttöä) mehtää sitä purii mato jos lasket sen” se sano. (Aliina Kivinen)
Jämijärvi
”No, se oli tääläkik kyllä niinn että, ei meilläkee ollu, meilläkee
ollun noin ni kyllä nii kyllä sanotaan ni, jos ei tualta järvestä kalaa
olsis saanu, kalaa saanuj ja sitte ja sitten noin ni lehemän tissistä
maitoo ni kylä kuallu olis!” (Frans Kujansuu)
Jällivaara
”Sillon oli nii viljaste kallaa mutta nyt se on seki nii vähenenna. Se
o joskus ko sattuu – saa, ette saapi paljo! Menhennä kesanakan ei ole
saattu. Nehän on nin kylmak kesah nämät. Se siin on huono, nuotale.” (Marja-Liisa Olofsson)
Jyväskylän mlk.
”Minä olen ikänän nim minä olem polttanur ruutia paljo. Mutta minulle ei ole kertookaav vahingollaukausta tullu. Ja minä olen aekonanj kum minä olim metällä ni, minä varmaan kahton sen, että mikä siellä on, ennenkö minä ammun.” (Otto Lievonen)
Juva
”Viikuna Valakuna Vyötik Kyitik – kun mull ol semmoset nimet niilä
lehmilä. Ja ku ne ki ti-, a-, tu- täss on aijat aena ja ste veräs siinä –
verräälen ne tulj ku huus vua sitte – kevväestä.
Mut annak ku, tulj, sieniä sit lehmäsieniä ja kaekkia ku ne män ettää ja ku niit pit hakkee ni.. Että ku se olj nii vetelätä nää suot jotka nyt tuollaa ojitellaaj ja pelataan ni, minä aena katkor risuja ettem.. Upotti niin kauheettomast ne suot!” (Amanda Nykänen)
Juupajoki
”Aamulla lährettiin sitten siihen – taisi olla ihaj jo viilen aikaav vaik
kuuren aikaan kun se joulukirkko alako. Sitte nehäm – mentiin hevosten
kans sinnej joulukirkkoon – nim paljon ku mahtu suureen, kirkkorekkeen,
ni sitä lapsia kovottiin (= koottiin) kirkkoreem perä täyteen ni, sinnej
joulukirkkool lählettiin ni..” (Elina Patala)
Juuka
”Herra ihmek kun, palttoosta kulu selekä naarovat immeeset kun,
Ahmovvoarraan (= Ahmovaaraan) astiv vielä jalam piti, lärketelläj ja
sieltä vasta aena aattoom pääsj ja toesinnaan kuv vielä ee, sopinna
aatoloehenkkaa (= autoihinkaan) – härraihmek kuitennis se olj semmojsta,
sillon sota-aakana kun sit olj niim mahoton sitä kulukkiita.” (Aada Lehikoinen)
Jurva
”Silakoota m-oon syäny – mä oon olluk kovaa miähentouhus kakarasta ruvete. M-oon ollut tuollaanen, hulikaani! --- Seittemän niitä piti syärä. Voi jumala kun suuta poltti koko yä!” (Maria Lång)
Junosuvanto
”Juusto ko tehhään... tavalinej juusto semmonen nin kuj juustot tehhää. Mie tiä muuta ko, pruukathaam panna – ennen om pantun nuim – piimäki om pantu, siihen uuem maijon seurhaan ko se o haillistettu (= haalennettu), ja keitetty.” (Sandra Tyni)
Jukkasjärvi
”Ja meil o tuo vaara, joka näkyy kansa se on, se on, tuo iso korkea vaara
– se on kuttuthan Etnuluihtin. Ja se on lapin nimi se Etnuluihtin. Net
ol lappalaisek kulkenhev vanhav vanhaasta ko net on kulkenhet täältä ni,
se on semmonev viitta lapiks. Se on ollun niin ku merkkinä – net
tietävä – niit om paljon kulkenus sieltä takapuolelta kans. Semmoset
talvitiet olhen niillä ko ne o kulkenhet poroitten kans.” (Isak Herman Fjällborg)
Juankoski
”Ni tiälähä olj venäläesiä kaaheem paljo jotta... Ja sillom minä herkesim massatehtaan työstä poes ja minä rupesin kahvia myömmää. ––– äet olj toverina nim myö kahvia keetettiij ja minä kahvia kannon – isä ku olj, sillä tuurilla nim myö vietiim mehtäänniik kahvia – paljon minä hankin sillo.” (Alma Parviainen)
Joutseno
”No se olj sellajsta sillo miu lapsen ollessai. Jot myö lapset sitte alettii jo aatella nii kauva, pualest syksyst jo et milloha ne alkaat sitä joulsiivuo tekemeä. Ku se olj nii suurenmoista se joulsiivo.” (Hilkka Kaskimaa)
Joutsa
”Oon minä käynyv vielä marjassa mut männä kesänä min e oekee paljon
käynynnä. Täs on nin kaokana noe, marjapaekat. Minum mehtässän ei ok kun
mustikoita ja tänä kesänä siel ei ollu.” (Maria Uusioksa)
Joroinen
”Ja minä siitte sillä, tieti, yhev varsa. Ja, sillähäm minä ajoi siinä,
parikymmentä vuotta, mutta siintä tulj nii hirvee että se ei... Sitä ei
suant kukkaam muut, hoetook kum minä.” (Otto Jäppinen)
Jokioinen
”Oikeim minä k-, meinaan, olim pahoillani ko toiset meinaan, ei viälä
sir ruakkineen niitä, hevosijjaan. Ja sit, hakkasivat. Sitä minä olen
kyllä nähnyn nii. Meinaan kun, ov vaarittu hevoselta enempi mitä siltä
saa.” (Armas Tiensuu)
Johannes
”Ko muistuut aina mielee ni oikee – iltasil ain maate käyves ni se muistuu aina mielee se, kotiseutu. Mut eihä täält saa mittää! Ei tääl – mie en oo näht muuramiikaa. Em mie o kuult kääekää kuukuta.” (Hilta Lipponen)
Joensuu
”Eikä sillo‘ ‘ollunna lattiisakkaam mualia eikä ollum minkään näköstä
tapettia – myöhik ku asuttiin siinä pienessä huoneessa ni, näilä
vanhoila sanomalehtilöiläk, sitten, tapetit panttiin niistä. Ku ei ollum
mittää!” (Lyyli Kallinen)
Janakkala
”No muistam minä sitä aikaa kun tossakim pellol niittivät kylvöheinää
viikatteella mut mä olin niil laps ettem minä muuta kum muista.” (Hulda Salonen)
Jalasjärvi
”Ku aurinko paistaa nin auringosta hyvin tietää ja... Ja sittej jos on
su-, pilivinen ilima ja kattoo pilivihim mihinkä päin ne menöö ja
kulukoo nii sitte... Sitä varten en koskaam min oo eksynym mettäs.” (Hedvig Väliharju)
Jaala
”Ne on ollu ilmosen iää sellaist että kalamiäs se, se valehtelee. Vaikka
se ois kuinka totii miäs nii kyl se, kalastusasioist pitää vähä käyttääv
valetta. Miä ennen kun olim Mäkeläs, vävyv (=vävynä) vähän aikaa yhes
talos niin kun käytii nuatallakii ni, siäl sit vasta siitt oikeiv
valehlehtii.” (Nestor Pöysä)
Jaakkima
”Vaik ois mänt nuorempanaki – sit pantii jo nutturalle tänne ja,
neuloilla kiij ja, sit neitti peähä. [ –] Se olj sen ajan, morssiimen
merkki. Ja vaimon merkki. Niin olj minullaki. Ku mänin ens kerra
naimisii – mie oon olt kaksis naimisis. Juu.” (Anni Kähkönen)
Isokyrö
”Nim mum piti lähtiät tuomahan niitä maitoja siältä. Em mä nyt muista, enkä ymmärräk sanuak kuinka, monta kilometriä – nyt puhutahan kilometriistä ni, sinne olis ollu sinnel larvamaalle. Ja, ne jäi sinnet töihij ja minä lähärin tuamahan maitoja, ja, sittem mum piti keriitän ne tuamahan tännek kotia, ja, se, ne, panthim meijerhij ja viärät taas hinkit sinnel – lähtev viämähä sinne, tyämaalle. Niin.” (Tilda Oksakari)
Isojoki
Se oli usein kysyny, sanoo Emmi sen sisar että, se kysyy, on häneltä
kysyny monta kertaa että, ”onko se Hilta kyllä krussahtanu”? Voi, että
”kun se oli nii koria flikka rippikoulus”, että ”onko kyllä krussahtanu
(’rypistynyt’)”. (Hilda Tuomikoski)
Inkere
”Nyt hyö ovat Viroos miun kä-, miun kälyki ov Viroos nyt, ja kälyn poika. – – Mu-, ei ole Tuhholman, a Muhholman asemal luon, om miul yks kyty ('miehen veli'), ja ne pittäät kirjavaihtoo ('kirjeenvaihtoa') hänen kansaan. Hiä, hiä tietää kaik heiän elämääseen. Ja on miul nato ('miehen sisar) ja tuota, Viroos.” (Mari Heimonen)
LataaInari
”Se oli syväntautine ihmisriepu ja sillä oli nitroja kyllä matkassa mutta se oli sitä jouluevästä ollu haalaamassa ja se oli toisen kerra Veskoniemestä ollu potkurilla noutamassa nii, hän ei päässykkää ennää sitte perille hän kaatu sinne ja..” (Lyydia Palokangas)
Impilahti
”Ja, ja, sitte, niihää se panj sen, ommaase siihe kärrii ja, eihä se mitä lähe! Hevone yrittää vaikka kullee, nous oikkeem pysttyy ja hirnahtel ja, eihä se mitä lähtenä!” (Hanna Karen)
Imatra
”Ja, siit järvilekkii ja jokiloile ku olj pitkät matkat ni, ne ni tiukast, saivat sitä vettä jot, ei ne, saaneet puhtaaks miu, katellaksei mitä mie nyt lapsen sillo ymmärsi ja oha mie, nyt puhunt peräst päi muihekii kans – ne ei saaneet puhtaaks ja niihe tulj täitä!” (Eelin Heinonen) LataaIlomantsi
”Juopi, tämä juopi lajiv verrav vain hyviv vähä hiännik. Uamusilla se oh hällääs se, niin kun tavattavvoo päevil-, päevällä niin, eipä, tahok koko, ottook. Vaekka ennen olj hyvin kova kahvijjuoja.” (Lydia Palviainen) LataaIlmajoki
”Noo, kyllähän niis oli, monemmoista. Minäkin, yhyret häät muistan kun, jonkin, Petäjän, tyttäre, häät oli.” (Arvo Ylinen) LataaIkaalinen
” – toh nyt tuli miäleeni polkupyärästä, että sitä pilettiin ihimeenä. Jonka – hevosekki sitä pelekäh niin että meilläki oli se, see hevonen se, hyvänkulukune hevonej jota mä äskön sanon niin, se palah takasik ku tuli polokupyärä vastaan ni se palah takasis se ei menny ollenkaa.” (Taavetti Kuortti) LataaIitti
”Siel ol kuumaa löylyy ehän siit kylpömisest tullu mitäh ja...” (Iitti: Tyyne Nirvinen) LataaIisalmi
”Minun nuotta om monestim mitattu. Polliisittiin ne on... Ku se enne olj se mittuuhomma nin kerrannis sanovat että, onko nuotassa perä – minä sano että om minu nuotassa perä aena.” (Iisalmi: Aatu Rönkkö) Lataa
Ii
”Semmosta se o ollu ennevvanha. Ei se oon nyt, ei se oon nyt niil lujjaa nuilla nuorilla ku oli enne, ei!” (Ii: Anna Tolonen) Lataa
Hämeenkyrö
”Ei enee, ei enees saan niin komeita ahvenia ku, sillon sai. Kuv väliin oli, kahleksan yhleksän killoo repusa kalaa, ja oikeen isoja ahvenia, ku tultiin, onkelta, joo.” (Hämeenkyrö: Taavetti Lammintausta) Lataa
Hämeenkoski
”Kyl minä, sahlin (=sahdin) osaal laittaam mutta, em minä enääl laita. Juu.” (Hämeenkoski: Olga Hakamo) Lataa
Hyvinkää
”Kun nee ennen kalasteli, kotonaki kalastettiin, oli verkot oikeen. – – Ja koukulla ja sit semmosel ahraimellaki ku, ruuhem päässä palo valkee ja...”(Hyvinkää: Enkla Kokkila) Lataa
Hyrynsalmi
”Meijjän kylällä oli karhumies ja Kerälän kylässä oli sittä Kinnune.” (Hyrynsalmi: Aate Kemppainen) Lataa
Humppila
”Juu, minä muistan viirentoista ja neljäntoista vanhasta saakka kaikki. Niin taikka sen saa sannoo oikeen että kymmenev vanhasta saakka, muistan. Kon on siihen aikaam mun täytynym mailmalta leipänim ottaa.” (Humppila: Juho Töykkälä) Lataa
Huittinen
”Em mä tiäm mahroiks mää kahtatoista vähä käyrä. Ja sem mää tiän että evästä mulla ei olluk kertaaka. Toisill oli maitopullot ja mää aattelin että kyl kelpaa ko, maitopullot oj ja, vehnäst, ja syärää.” (Huittinen: Iida Nokiniitty) Lataa
Honkilahti
”Mää sem muista viäl ko ensmäissii autoi rupes tulemaam Mannilaanki!” (Honkilahti: Lempi Ritvo) Lataa
Honkajoki
”Kapteini komenti sittek ku ruoka oli valamissa nii, ne miehet, sittes syömähä.” (Honkajoki: Jenny Järvenranta) Lataa
Hollola
”Eei tiäläm mitä neuvoo – minä olisin kans ollu utelias tiätää!” (Hollola: Anna Lehtinen) Lataa
Hirvensalmi
”Enne, ajettiir reellä lanta, pellolle. Ja, sitte, hevoselle, hankittiim mehtästä semmonen kakshoara-, -puu, joita nykyvellää sanotaa kakkuloiks.” (Hirvensalmi: Johannes Huhtiniemi) Lataa
Hinnerjoki
”Mut ko sitä ny ajattellee ko noitten traktoreitten kans siäl ajela ja häärätä et oi voi niit heosparvoi (=hevosparkoja) siihe aikka sentä ko ne o lujila ollu.” (Hinnerjoki: August Mattila) Lataa
Hiitola
”Ne oliki aivan kaikki nuok kirvehet ja semmoset, ne oli aivan, sillon aikanahans maasepän tekoja.” (Himanka: Juho Ainali) Lataa ”Ne ko kaks ruploa siihe aikoa ko ol rupla rahaki viel, käytännössä nii, ottiit ni siit tuota, niil pit antaa viel sukat.” (Hiitola: Katri Pajari) Lataa
Hietaniemi
”Joo! Kevätkauet olthiin sielä paleluthiim pitkim mettäjokia ja sielä kuletethiin tuota – hangela nukuthi.” (Hietaniemi: Emil Juntti) Lataa
Heinävesi
”Että kyllä tää o ollu hyvi, hyvi alakeellista, minunniim muistin tää elämä.”(Heinävesi: Emma Natunen) Lataa
Heinola
”Raha kun ol kovil sillon ka-, aina nii, nii tuota se täyty koittaam mistä millonkii aina sitä saatii nii minä läksin ihan, sittem monta päivää – minä kävi syksysellä ihav vasetu aamust astim mettää.” (Heinola: Ferdinand Luhtanen) Lataa
Heinjoki
”Nii jo tujlliit miultakii miehet kyselemmää et, onks se näyttänt asetta? Mie sano kyylhä se kovaast pelojttel sen kerra.” (Heinjoki: Antti Näkki) Lataa
Hausjärvi
”Keskusteltiin öylöj (’eilen’) justiin täs toi – Kurust yhrev vanhan ihmisen kans. Kylhäm mee keskusteltiin niitä kaikkia kuinka meitin elämämmen oli sillon kum mee oltiim pikkusena lapsena.” (Hausjärvi: Josefiina Tamminen) Lataa
Haukivuori
”Ja, oonhan ne tuota vanhat, ennev vanhat miehet ne olj suanna aekasissiit tuota kärmeen tulemaan tuppaa ja, iha – tulemaav vaekka mihi.” (Haukivuori: Salomon Paavilainen) Lataa
Haukipudas
”Van se om mulla niin tuoreesa muistisa – min olin semmonem pojalloppi ja... Ja ku se oli naapurin tyttö ja ellää vieläki se, emäntä, vaa ei ot tulluk koskaam puhheeksi että muistaako hän sitä, sitä'konstia.” (Haukipudas: Matti Ukkola) Lataa
Hauho
”Mutta sulet ('sudet') ajo takkaa kovasti hevosmiästä talvella – miästä ja hevosta. Sillon kun oli nälkäsempi aika ni.” (Hauho: Fredrik Ylhäinen) Lataa
Hattula
”Mutta nyt ei niitä enää os sit ollu, ollup pitkää aikaan – kun autot tuli nin, autot nee härräät ('härät') tappo.” (Hattula: Villehartti Nieminen) Lataa
Hartola
”Enkä mä eniä tämmöne harmoapeä muistakkoa, kaekkia! ” (Hartola: Klaara Lundgren) Lataa
Harlu
”Ja kyllä se olj kaunista seutuu – juhanuksen aekaan ni voe ihmettä ku siel olj paljo kukkasia.” (Harlu: Anni Sopanen) Lataa
Harjavalta
”Ko sanotaan et mennee aamusti, aikasim myllyy ja hiljan ('myöhään') kirkkoo ni pääsee molemist piam pois.” (Harjavalta: Yrjö Lehtonen) Lataa
Hankasalmi
”Mualimassa ei tasapaenoo oesj jos kaikki ihmiset ois yhtä himollisii. Taetaa yheksänkymmentäyheksär rosenttia olla että pikkusev viinoo om maestanna.” (Hankasalmi: Vilho Rutanen) Lataa
Halsua
”Yhtääl lammasta ei oo, misään näisä taloisa.” (Halsua: Tekla Jyrkkä) Lataa
Halikko
”Ja tääl kyläs kasvo niim paljo enne semmost koiruoho ja, eikä kasva enä. Se vaa loppus jollain taval ne.” (Halikko: Lempi Tuomola) Lataa
Hailuoto
”Ku ne, mennäki kesänä veivät monta roomullastia täältä ni, Ouluun niitä.” (Hailuoto: Väinö Ruonala) Lataa
Haapavesi
”Ja kun saunnaakil lämmitti ja vai oli tuo, sauna ovi auki niin se meni saunnaan tököttää, savun sekkaan se lehemä.” (Haapavesi: Kaisa Lassila) Lataa
Haapasaari
”Kun se on sellaist et naiset... Jos naisen kaa ol hyviis väliis niin tuota miähetkin on.” (Haapasaari: Hjalmari Eerola) Lataa
Haapajärvi
”Ja minähä oesil lapsellissuuessani sen teheny!” (Haapajärvi: Hilarius Pyhtilä) Lataa
Evijärvi
”Ei minä rupea istumaa että, aivan näin käet ristissä. Mull om mattokangas vintillä ja, kuvom mattoo ja, laitan semmosta. Joo.” (Evijärvi: Senja Söderena) Lataa
Eurajoki
”Vanhan aikka sanottiin kriffeliksiki semmost kon kirjotetti semmoððem mustan tauluhu. Olettekt semmost ikä nähny?” (Eurajoki: Aini Rauvola) Lataa
Eura
”Mut semmost sillo, ei sillon kaupas mittääm muut olk ko kaffet hiukan ol ja, sokerii – semmosii topei (= sokeritoppia).” (Eura: Aina Virtanen) Lataa
Etelä-Varanki
”Mie olin yksin kerran, Suomem puolella metäs, halkomettässä.” (Etelä-Varanki: Eenokki Lapa-aho) Lataa
Espoo
”Ja Takkulas oli sama peli, siin oli, ku Saarjärvelt tulee se, vesi ales sit tähä, Lakistojjokee ni, siin oli kumpases talos vesimyllyt.” (Espoo: Karl Nyholm) Lataa
Eräjärvi
”Kylä se vähän ne laulaam pisti, miähet, miähek ku ne sitä sitte tarpeekseen, ryyppivät!” (Eräjärvi: Olka Nieminen) Lataa
Enontekiö
”Jos he saatais sem miehen käshinsä ni kyllä he näyttäs!” (Enontekiö: Eemeli Keskitalo) Lataa
Enonkoski
”Hyvin kelpajssii! Ei tarvina, yllytellä että ottool lissee, pikkusej jäe kukkoloesta semmosia, vähä, pohjakuoren tähtteitä.” (Enonkoski: Kauko Pöllänen) Lataa
Eno
”Kell om maata nin, sehäm maastaan, tulot nauttii sittä. Olokkoom puita taikka mitä.” (Eno: Heikki Lahti) Lataa
Elimäki
”Ja eihään se siin nyt siit, vähä, hämäräs niin noin, nähnykkään sit, mikä siell om mut että, kumminkin sano sen siitt että on niin isääh näköin että! ” (Elimäki: Taavi Ellilä) Lataa
Aura
”Mää oli tavalisest, luano helmas. Teltta pystyyv vaa ja... Sillail sitä menti.” (Aura: Antti Ketomäki) Lataa
Askola
”Ja kyl se tositapaus pitäs ollan – niin isäukko sit väitti ja puhu, et isäukkokii kuul sen niin kun se oli peri, nuarempa.” (Askola: Antero Mantere) Lataa
Askainen
”Ek kyl se o, kyl se oikke mukava hommaa o marjai noukkimine.” (Askainen: Kyllikki Nieminen) Lataa
Asikkala
”Kylhää niiss o, kylhää niiss o elävissäkii hoitamiist.” (Asikkala: Ida Sormunen) Lataa
Artjärvi
”Jaa sehän on sellatii, sellatiin kova päivä ku sanottii että, ”kolme on kovaa päivää – lukuspäivä ja, ja noin, siantappo ja ohrarriih” – ne ol kovat päivät, kolme.” (Artjärvi: Toivo Nikula) Lataa
Anttola
”Ja niitä lapsia läks tulemaa siit – niin niitä tulj nii ku rikkaa pellole aumoja! No niihä se o kun ei ne piäsnä kahev vuoev vanhakskaak ku tulj aena toine. Nii. Ja kaheksaha minä niitä tei, mut se yks kuolj vua.” (Anttola: Amanda Liikanen) Lataa
Antrea
”No käytiihä sielt kirkos. Enne aikaa käytii ahkeraa kirkos. Käytiihä sielt kirkos niin ku joka pyhähä se jokkuu käi ain taloost kirkossa. Mm.” (Antrea: Helena Ristola) Lataa
Anjala
”Nii et, kaikellaist sit on ollu, ennem maailmas!” (Anjala: Hanna Lampinen) Lataa
Angelniemi
”No se ol simmost, et nousti ylös aikasi – viire aikaa ylös. Aamul.” (Angelniemi: Alma Ahlroos) Lataa
Alavus
”Ni äitee sano jotta no kun ootta jaksanuk kärsiä.” (Alavus: Sofia Aho-Pynttäri) Lataa
Alavieska
”Että ku kuollu ei saak kurkistellak ko siittä o henki pois.” (Alavieska: Fanni Heikkilä) Lataa
Alattio
”Jos si me-, menet etehlään niin, sielä on, paljom paikkoja missä puhuva niim monellaistaa kieltä ni että sii et ymmärrä, ei vaikka olis mikä.” (Alattio: Maria Aslaksen) Lataa
Alatornio, Ruotsi
”Mutta kerran, me olimma nin kovassa tormissa (’myrskyssä’) sen kansna, menimä Seittenkaahree, niin keskimasto katkesi!.” (Alatornio, Ruotsi: Einar Holmqvist) Lataa
Alatornio
”No rahhaa se oli – raha sielä näky oleva mutta se oli pientä, siihen aikhaa.” (Alatornio: Matti Liakka) Lataa
Alastaro
”Tällä kulmalla kiärti toi kiartokoulu. Semmonen ko oli semmonen, kiärtävä opettaja ko, joka Alastarolla meni ...” (Alastaro: Eero Sillanpää) Lataa
Alajärvi
”No, kun se tulloo likellen nim minä hyppäsin sen kaulaan kiinni ja piji, harjasta kiinnij ja kiikun kum puukello sen kaulassa ja se hyppäs toisellem puole, hilaa ja, pistivät miehet hilan kiinni: ori seisos het.” (Alajärvi: Hulda Karhu) Lataa
Alahärmä
”Kum mä muistaasim minkälaisia mä laulaasin sullen nim minä laulaasin.” (Alahärmä: Kustaa Etelämäki) Lataa
Ahlainen
”Minä em muista kuka isä kans oli mutta Poikjärve hevonen oli, olevanas.” (Ahlainen: Olga Lehto) Lataa
Aitolahti
”Sittehän sanotaa, kun järvi jääty nim päästiin suaraa et eihän tästä ok kun kuus kilometriä ni, seittemän ni keskustaa, jäätä myöle, joo.” (Aitolahti: Kaarlo Junkkari) Lataa