Siirry sisältöön
Haku

Puhetta pitäjistä -arkisto


Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on julkaistu Puhetta pitäjistä -murrenäytteitä vuodesta 2014. Tekstikatkelmat ovat Suomen murrekirjasta.

Suomen murrekirjassa on kaikkiaan 492 näytettä. Suomen kuntajako on teoksessa nauhoitearkiston perustamisvuoden 1959 tilanteen mukainen. Myöhempiä kuntamuutoksia ei ole otettu huomioon.


Suomen murrekirja. Toimittaneet Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen ja Jaakko Yli-Paavola. Gaudeamus, 2013.


Karunki

”Meilähän on, tämähän, on niin ku manttaalhim perustuva että meilähän ov vähempi maata kum mitä meil om manttaalia – se on tämä kalastus juuri tuota...” (Patomestari Palo)

Lataa

Karuna

”Kyl mä tykkäsi entisajan elämäst vaikkei olsi ollu mittä isost ni mä tykkäsi siit paremin kun täst elämäst ku nytt o, nykyä. Kaikk o nii hieno va ja, ettei va- ei huanomp ihmine keht ulos mennä.” (Aleksandra Ahlros)

Lataa

Karttula

”Noh, missee ne oppivat lukemmaa kun, vanhemmat neuvo sitä lukemmaa jotka vanhemmat osasj, lukkeen nii ne neuvo ne lapsesaj ja.. Ja, jotka eivät osanna lukkeen niin ne, jäivät lukemata!” (Eetla Savolainen)

Lataa

Karstula

”Nii se oli tämä Rautijaisen Kalle se, tuota nii, sehä ol kuulusampia voimmamiehiä mutta tuommone, hijas kaikkeen semmoseen sitä, mitä voimmija näyttelemmää että se ei, halunnum millään tavalla niitä tuuan nui, esille että hän oli sellaine.” (Niilo Viljakangas)

Lataa

Karkku

”Minä kolmev vuatta paimentanuk kuttuja ja... Jos ma siittä vähä kerron sitten että se oli niin surkee temppu sittem mulle että minä siä rääkkäsin itteni sittej ja kiruj (= kiduin) ja olin sitte – ei sentähren kituat tarvinuk kyllä syämistä annettiim mutta, siä oli surkee yksin olla, kuttujen kans, mettäsä.” (Vihtori Marjamäki)

Lataa

Karjalohja

”Enne se oli, kaik vanhimmakkin ihmiset nii neem meni tonne liukuma ja huusiva niin kauhian kovin sitä laskiaist ja... Ja siit oli simmoset juhlat mut, nyt se menee nii hiljasuures ei, lapsekkan enää mitän ääntä päästä!” (Oskari Vikstedt)

Lataa

Karjala (Turun ja Porin läänin)

”Ja koli pappa poltt ite – noit hiili, kom pajas tarvitti. Meil ol oikken kerranki  – mä muistan ko mä oli, hyvim pikkane sillon ko meil ol semmone, koli-, miilunpolttaja oikken tualt, Kalelast.” (Senja Laurenius)

Lataa

Karinainen

”Ja ko kakkuu tehtiin nin, siit annettiin sip pala maistaa. Ei sitä tarpeeks syärä annettu! [–––] Juu. Niin ko pullaaki – ei sillon saanuk ko, taisi pari kertaa vuateis saarap pullam pytky.” (Sanna Knaapi)

Lataa

Karijoki

”Juu ennen kuluki laukkuryssiä ja, juutalaaset käyy ennem paljo nuota, niitä sellaasia, kangaskauppiahia jokka myy oikeem paljo. Niillähäm om Poris ja täällä Kristiinaskin oli...” (Edit Kamb)

Lataa

Karesuvanto

”Voi min ole vetäny, yheksä ja kymmenen apajaa vyössä (= yössä). Joo. Ja kallaa om pruukattu saaha kyllä. Ja suolattu aina kaloja niim paljon ett on saatettu myyäki joku astia.” (Folke Rudfors)

Lataa

Kannus

”Jyviä muka säkki täynnä ja kö minä hujahutin tuolla lailla noim menehen ni, sillon, säkki meni vain yli pään ni ei se kovir raskas ollu, se jyväsäkki. Kyllä ne oli aivan kaunoja, silloj jyvät, kakskyntäkolomev vuonna.” (Siiri Pennanen)

Lataa

Kannonkoski

”Voe voe! Lintuja olj nii ennem metässä nii se – nyt min e o vielä nähnä tänä kesänä yhtääl lintua. Töyriä tai semmosia.” (Aini Veid)

Lataa

Kanneljärvi

”Hyö ihmettelliit vaa ko mie, hamehessaikii toi ko niit ol nii mahottomaast siel, tuota, niitä sienii – niitä ol jot, jot ei osaa ennää haastaa kui paljo niitä sieniä ol ja kaik karvalaukkui ja voiruustii (´voirouskuja´) ja, kaik hyyää sienii.” (Katri Havia)

Lataa

Kankaanpää

”Kylä sitä tutuks vaan tultiin, ei hiinä mikään auttanut. Ja sitte, mentiin oikeen stet toisen kotiokki noin ehtoisin – oltiin kyläs ja... Ja sillä laila sitä stev vaan seurusteltiin. Ja sittek kaukaa niin, kaukaa oli sulhasia nin, sitte oli semmosia puhetmiähiä.” (Eedla Vanha-Honko)

Lataa

Kangasniemi

”Ne oli ne vanha ajam miehet olj semmosia. Ne olj paljov voimakkaampia enneajam miehet kun nykyset. Niis olj voemmoo sitte paljo!” (Otto Venäläinen)

Lataa

Kangaslampi

”Se olj semmone sotaki´´olj tiälä semmonen ku olj vapaussota ni, ni Varkauvesta tulj sotilaita – tässä meiänniik kylällä taistelivat. Tuossa Joutsellahe hovi olj lähelä.” (Ida Koponen)

Lataa

Kangasala

Ja isä sano että ko ham meni aamulla, aamulla noin, mettään niin susi istu tiäv viäressä sano, ja, sano että ”kais sem miäli teki hevosta” sano ”hältä”. (Heikki Koriseva)

Lataa

Kalvola

”Sittem minä, tota, menij ja ostin, pyärrän. Ja minä ajon sillä, ajon sillä niij jo, ajon yhev vallar rikki – minä jo ajon kaks melkeem pyörrää rikki siinä vaikka niitä laitettiinki. Siin on sentään neljä – viiskymmentä killoo postia ja, paksu ihminen niin kylä se painaa pyärräm päälle.

Kyllä minä välliim menin kupperkeikkaa ensimmäiseks kunn en minä olluk koskaan ajanup pyärällä.” (Vilhelmiina Halme)

Lataa

Kallivere

”Enne ku olivat ne savupirtit, ja, ei olt piippuu katolla. Se lapset ku, aamul herättii ni mäntii istumaa sihi lietelle ni ku, ja ku se uuni lämpis ja siel oltii.” (Valpuri Vohta)

Lataa

Kalanti

”Ko sitä pestin kans sannan kans. Nii se ol kamala ko, täyry sihen, sihen ko, kankal, kankkampala oli ja siihen täyry santta pistä ja sit laahat näi ni... Se ool niin kamal et... Muttei sitä talvisin tehty, ko suvela. Mut sit jo, iso aikka ennen ko mnääkä, meni oma huusholli ni, niin kyl sit jo ool paperi, ihmiste seinis ja, katos ja...” (Matilda Santala)

Lataa

Kalajoki

”Olimma semmosem jäämmoskan sejasa ja niin... Meiltä loppu evväät ja me keitimmä hylykeel lihhaa ja, sitä syötiin sitte sitä keitettyä lihhaa ja... Sittep pakkas hätä tulleen ko loppu suolat. Me koitimma merivettäki ottaas syvältä merestä-ttä jos se ois suolasempaa mutta, ei se ollus sen kummemppaa.” (Jaakko Sauvola)

Lataa

Kajaanin mlk.

”Sitä ei oos sen kurjempata katon alla olloo olluk kum minähi oon kasvanu niin, kellääm muila ihmisillä. Niin kum minä äskön sen, seleviti.” (Elias Väyrynen)

Lataa

Kajaani

”Mutta eipä sit os siihe aekaa ollup puhelin, puhelimia eikä lennättimiä. Mies mieheltä sana mennyj ja kuinka monta viikkoa se ov viipynyk ku se os sinnen Nurmekseej joutunu että tullar ruumis poes hakemaan.” (Hannes Mikkonen)

Lataa

Kaivuono

”Se oli niin että sillun tulih tällä, lappalaisek kevaala, tänne. Ja se oli yksi tyttäri mitä, piji (´piti´) ajohma, poros, poron, tokka. Net, net tulin siihin sen, sen vaaran päälleh ja, ja se oli, se, se, tuli myrkky (norj. mörk, pimeä). Niin että, ei ne nähnö, mihinkhää sii-, ja sitte se oli niin että se, se oli Beritti sen, sen tyttärin nimi. Ja sil-, sitten, sitten net alkui, kuttuhma se, Pirt-, Piirittinvaara.” (Mons Peder Gundersen)

Lataa

Kaavi

”Mie olin, sillon, kaheksantoesta. Sillon olj – ja minä nyt lähen, sitä huastan sillo 'olj meilä, ja sillom min oli 'iha 'ensimmäisen, minä olin siinä kymmevvuotinej ja se olj se huono aeka, oekkeem pula-aeka – leippee ei soana mitään – olokkee syötiin kaikkea pettäestä syötiij ja...” (Juho Hartikainen)

Lataa

Kaarina

”Vallaj jalkasiv vaa sit, mentti ja.. Ja see oli sik ko jouluaattonki jalkasi lährettin kirkko ni neljä aikan täytys aamust sit lähte et kerkis sit sinne, kuureks.” (Aino Lund)

Lataa

Jääski

”No, myö oltii siel Ristiinas ni, mist hyö liet siit meiä, ihm-, tyttöi, tienneet ja, hyö kirjoitteliit ja soitteliit not, eiks meil ennää kelpaakkaa ensi-, entine, evakkotalo.” (Maria Niemi)

Lataa

Järvisaari

Olj omas kylääs koulu ja sit ko mänti... Mie olin niim pikkunen ja hentonen ja... Opettaja olj kiukkunen ja sano jot ”ei saa, pulpetim pääl ei saa noussa”. Venäläin, taikka virolaine se olj, mut venäjänkieline opetus. (Katri Klemettilä)

Lataa

Jäppilä

”No ei se olj jo tuota, se olj jo syyskuula, vai lokakuu-, lokakuula ja syyskuula ni se olj semmone, sanottiim pestuu-, -pyhäks. Ku, ne, joko renkiä elip piikoja tarvihti ne mänj, tuonek kirkommäellej ja ne sieltä, sieltä nipesvät ('vetivät') itellee.” (Iida Suhonen)

Lataa

Jämsänkoski

”Noin, ookee, hiekan kanssakin sysättiij ja, ilmiveellä ('runsaalla vedellä') huhottii. Ei siihe 'aekaa olluj jyr-, juurharjojakoam pienissä kylissä, kaen niitä liikeppaikossa lie' 'ollu. Luuvvalla ja semmosilla niitä, sysättii.” (Iina Siltala)

Lataa

Jämsä

Minuva pur mato sitten kanssa yhtenä pyhänä. Minä kuutelin kum mä olin yhössä kylässä, m-olil lapsempiikana silloj ja sitem minä... – – Se sano että ”älä lasken nyt tyttöjä (= tyttöä) mehtää sitä purii mato jos lasket sen” se sano. (Aliina Kivinen)

Lataa

Jämijärvi

”No, se oli tääläkik kyllä niinn että, ei meilläkee ollu, meilläkee ollun noin ni kyllä nii kyllä sanotaan ni, jos ei tualta järvestä kalaa olsis saanu, kalaa saanuj ja sitte ja sitten noin ni lehemän tissistä maitoo ni kylä kuallu olis!” (Frans Kujansuu)

Lataa

Jällivaara

”Sillon oli nii viljaste kallaa mutta nyt se on seki nii vähenenna. Se o joskus ko sattuu – saa, ette saapi paljo! Menhennä kesanakan ei ole saattu. Nehän on nin kylmak kesah nämät. Se siin on huono, nuotale.” (Marja-Liisa Olofsson)

Lataa

Jyväskylän mlk.

”Minä olen ikänän nim minä olem polttanur ruutia paljo. Mutta minulle ei ole kertookaav vahingollaukausta tullu. Ja minä olen aekonanj kum minä olim metällä ni, minä varmaan kahton sen, että mikä siellä on, ennenkö minä ammun.” (Otto Lievonen)

Lataa

Juva

”Viikuna Valakuna Vyötik Kyitik – kun mull ol semmoset nimet niilä lehmilä. Ja ku ne ki ti-, a-, tu- täss on aijat aena ja ste veräs siinä – verräälen ne tulj ku huus vua sitte – kevväestä.

Mut annak ku, tulj, sieniä sit lehmäsieniä ja kaekkia ku ne män ettää ja ku niit pit hakkee ni.. Että ku se olj nii vetelätä nää suot jotka nyt tuollaa ojitellaaj ja pelataan ni, minä aena katkor risuja ettem.. Upotti niin kauheettomast ne suot!” (Amanda Nykänen)

Lataa

Juupajoki

”Aamulla lährettiin sitten siihen – taisi olla ihaj jo viilen aikaav vaik kuuren aikaan kun se joulukirkko alako. Sitte nehäm – mentiin hevosten kans sinnej joulukirkkoon – nim paljon ku mahtu suureen, kirkkorekkeen, ni sitä lapsia kovottiin (= koottiin) kirkkoreem perä täyteen ni, sinnej joulukirkkool lählettiin ni..” (Elina Patala)

Lataa

Juuka

”Herra ihmek kun, palttoosta kulu selekä naarovat immeeset kun, Ahmovvoarraan (= Ahmovaaraan) astiv vielä jalam piti, lärketelläj ja sieltä vasta aena aattoom pääsj ja toesinnaan kuv vielä ee, sopinna aatoloehenkkaa (= autoihinkaan) – härraihmek kuitennis se olj semmojsta, sillon sota-aakana kun sit olj niim mahoton sitä kulukkiita.” (Aada Lehikoinen)

Lataa

Jurva

”Silakoota m-oon syäny – mä oon olluk kovaa miähentouhus kakarasta ruvete. M-oon ollut tuollaanen, hulikaani! --- Seittemän niitä piti syärä. Voi jumala kun suuta poltti koko yä!” (Maria Lång)

Lataa

Junosuvanto

”Juusto ko tehhään... tavalinej juusto semmonen nin kuj juustot tehhää. Mie tiä muuta ko, pruukathaam panna – ennen om pantun nuim – piimäki om pantu, siihen uuem maijon seurhaan ko se o haillistettu (= haalennettu), ja keitetty.” (Sandra Tyni)

Lataa

Jukkasjärvi

”Ja meil o tuo vaara, joka näkyy kansa se on, se on, tuo iso korkea vaara – se on kuttuthan Etnuluihtin. Ja se on lapin nimi se Etnuluihtin. Net ol lappalaisek kulkenhev vanhav vanhaasta ko net on kulkenhet täältä ni, se on semmonev viitta lapiks. Se on ollun niin ku merkkinä – net tietävä – niit om paljon kulkenus sieltä takapuolelta kans. Semmoset talvitiet olhen niillä ko ne o kulkenhet poroitten kans.” (Isak Herman Fjällborg)

Lataa

Juankoski

”Ni tiälähä olj venäläesiä kaaheem paljo jotta... Ja sillom minä herkesim massatehtaan työstä poes ja minä rupesin kahvia myömmää. ––– äet olj toverina nim myö kahvia keetettiij ja minä kahvia kannon – isä ku olj, sillä tuurilla nim myö vietiim mehtäänniik kahvia – paljon minä hankin sillo.” (Alma Parviainen)

Lataa

Joutseno

”No se olj sellajsta sillo miu lapsen ollessai. Jot myö lapset sitte alettii jo aatella nii kauva, pualest syksyst jo et milloha ne alkaat sitä joulsiivuo tekemeä. Ku se olj nii suurenmoista se joulsiivo.” (Hilkka Kaskimaa)

Lataa

Joutsa

”Oon minä käynyv vielä marjassa mut männä kesänä min e oekee paljon käynynnä. Täs on nin kaokana noe, marjapaekat. Minum mehtässän ei ok kun mustikoita ja tänä kesänä siel ei ollu.” (Maria Uusioksa)

Lataa

Joroinen

”Ja minä siitte sillä, tieti, yhev varsa. Ja, sillähäm minä ajoi siinä, parikymmentä vuotta, mutta siintä tulj nii hirvee että se ei... Sitä ei suant kukkaam muut, hoetook kum minä.” (Otto Jäppinen)

Lataa

Jokioinen

”Oikeim minä k-, meinaan, olim pahoillani ko toiset meinaan, ei  viälä sir ruakkineen niitä, hevosijjaan. Ja sit, hakkasivat. Sitä minä olen kyllä nähnyn nii. Meinaan kun, ov vaarittu hevoselta enempi mitä siltä saa.” (Armas Tiensuu)

Lataa

Johannes

”Ko muistuut aina mielee ni oikee – iltasil ain maate käyves ni se muistuu aina mielee se, kotiseutu.  Mut eihä täält saa mittää! Ei tääl – mie en oo näht muuramiikaa. Em mie o kuult kääekää kuukuta.” (Hilta Lipponen)

Lataa

Joensuu

”Eikä sillo‘ ‘ollunna lattiisakkaam mualia eikä ollum minkään näköstä tapettia – myöhik ku asuttiin siinä pienessä huoneessa ni, näilä vanhoila sanomalehtilöiläk, sitten, tapetit panttiin niistä. Ku ei ollum mittää!” (Lyyli Kallinen)

Lataa

Janakkala

”No muistam minä sitä aikaa kun tossakim pellol niittivät kylvöheinää viikatteella mut mä olin niil laps ettem minä muuta kum muista.” (Hulda Salonen)

Lataa

Jalasjärvi

”Ku aurinko paistaa nin auringosta hyvin tietää ja... Ja sittej jos on su-, pilivinen ilima ja kattoo pilivihim mihinkä päin ne menöö ja kulukoo nii sitte... Sitä varten en koskaam min oo eksynym mettäs.” (Hedvig Väliharju)

Lataa

Jaala

”Ne on ollu ilmosen iää sellaist että kalamiäs se, se valehtelee. Vaikka se ois kuinka totii miäs nii kyl se, kalastusasioist pitää vähä käyttääv valetta. Miä ennen kun olim Mäkeläs, vävyv (=vävynä) vähän aikaa yhes talos niin kun käytii nuatallakii ni, siäl sit vasta siitt oikeiv valehlehtii.” (Nestor Pöysä)

Lataa

Jaakkima

”Vaik ois mänt nuorempanaki – sit pantii jo nutturalle tänne ja, neuloilla kiij ja, sit neitti peähä. [ –] Se olj sen ajan, morssiimen merkki. Ja vaimon merkki. Niin olj minullaki. Ku mänin ens kerra naimisii – mie oon olt kaksis naimisis. Juu.” (Anni Kähkönen)

Lataa

Isokyrö

”Nim mum piti lähtiät tuomahan niitä maitoja siältä. Em mä nyt muista, enkä ymmärräk sanuak kuinka, monta kilometriä – nyt puhutahan kilometriistä ni, sinne olis ollu sinnel larvamaalle. Ja, ne jäi sinnet töihij ja minä lähärin tuamahan maitoja, ja, sittem mum piti keriitän ne tuamahan tännek kotia, ja, se, ne, panthim meijerhij ja viärät taas hinkit sinnel – lähtev viämähä sinne, tyämaalle. Niin.” (Tilda Oksakari)

Lataa

Isojoki

Se oli usein kysyny, sanoo Emmi sen sisar että, se kysyy, on häneltä kysyny monta kertaa että, ”onko se Hilta kyllä krussahtanu”? Voi, että ”kun se oli nii koria flikka rippikoulus”, että ”onko kyllä krussahtanu (’rypistynyt’)”. (Hilda Tuomikoski)

Lataa

Inkere

”Nyt hyö ovat Viroos miun kä-, miun kälyki ov Viroos nyt, ja kälyn poika. – – Mu-, ei ole Tuhholman, a Muhholman asemal luon, om miul yks kyty ('miehen veli'), ja ne pittäät kirjavaihtoo ('kirjeenvaihtoa') hänen kansaan. Hiä, hiä tietää kaik heiän elämääseen. Ja on miul nato ('miehen sisar) ja tuota, Viroos.” (Mari Heimonen)

Lataa

Inari

”Se oli syväntautine ihmisriepu ja sillä oli nitroja kyllä matkassa mutta se oli sitä jouluevästä ollu haalaamassa ja se oli toisen kerra Veskoniemestä ollu potkurilla noutamassa nii, hän ei päässykkää ennää sitte perille hän kaatu sinne ja..” (Lyydia Palokangas)

Lataa

Impilahti

”Ja, ja, sitte, niihää se panj sen, ommaase siihe kärrii ja, eihä se mitä lähe! Hevone yrittää vaikka kullee, nous oikkeem pysttyy ja hirnahtel ja, eihä se mitä lähtenä!” (Hanna Karen)

Lataa

Imatra

”Ja, siit järvilekkii ja jokiloile ku olj pitkät matkat ni, ne ni tiukast, saivat sitä vettä jot, ei ne, saaneet puhtaaks miu, katellaksei mitä mie nyt lapsen sillo ymmärsi ja oha mie, nyt puhunt peräst päi muihekii kans – ne ei saaneet puhtaaks ja niihe tulj täitä!” (Eelin Heinonen) Lataa

Ilomantsi

”Juopi, tämä juopi lajiv verrav vain hyviv vähä hiännik. Uamusilla se oh hällääs se, niin kun tavattavvoo päevil-, päevällä niin, eipä, tahok koko, ottook. Vaekka ennen olj hyvin kova kahvijjuoja.” (Lydia Palviainen) Lataa

Ilmajoki

”Noo, kyllähän niis oli, monemmoista. Minäkin, yhyret häät muistan kun, jonkin, Petäjän, tyttäre, häät oli.” (Arvo Ylinen) Lataa

Ikaalinen

” – toh nyt tuli miäleeni polkupyärästä, että sitä pilettiin ihimeenä. Jonka – hevosekki sitä pelekäh niin että meilläki oli se, see hevonen se, hyvänkulukune hevonej jota mä äskön sanon niin, se palah takasik ku tuli polokupyärä vastaan ni se palah takasis se ei menny ollenkaa.” (Taavetti Kuortti) Lataa

Iitti

”Siel ol kuumaa löylyy ehän siit kylpömisest tullu mitäh ja...” (Iitti: Tyyne Nirvinen) Lataa

Iisalmi

”Minun nuotta om monestim mitattu. Polliisittiin ne on... Ku se enne olj se mittuuhomma nin kerrannis sanovat että, onko nuotassa perä – minä sano että om minu nuotassa perä aena.” (Iisalmi: Aatu Rönkkö) Lataa

Ii

”Semmosta se o ollu ennevvanha. Ei se oon nyt, ei se oon nyt niil lujjaa nuilla nuorilla ku oli enne, ei!” (Ii: Anna Tolonen) Lataa

Hämeenkyrö

”Ei enee, ei enees saan niin komeita ahvenia ku, sillon sai. Kuv väliin oli, kahleksan yhleksän killoo repusa kalaa, ja oikeen isoja ahvenia, ku tultiin, onkelta, joo.” (Hämeenkyrö: Taavetti Lammintausta) Lataa

Hämeenkoski

”Kyl minä, sahlin (=sahdin) osaal laittaam mutta, em minä enääl laita. Juu.” (Hämeenkoski: Olga Hakamo) Lataa

Hyvinkää

”Kun nee ennen kalasteli, kotonaki kalastettiin, oli verkot oikeen. – – Ja koukulla ja sit semmosel ahraimellaki ku, ruuhem päässä palo valkee ja...”(Hyvinkää: Enkla Kokkila) Lataa

Hyrynsalmi

”Meijjän kylällä oli karhumies ja Kerälän kylässä oli sittä Kinnune.” (Hyrynsalmi: Aate Kemppainen) Lataa

Humppila

”Juu, minä muistan viirentoista ja neljäntoista vanhasta saakka kaikki. Niin taikka sen saa sannoo oikeen että kymmenev vanhasta saakka, muistan. Kon on siihen aikaam mun täytynym mailmalta leipänim ottaa.” (Humppila: Juho Töykkälä) Lataa

Huittinen

”Em mä tiäm mahroiks mää kahtatoista vähä käyrä. Ja sem mää tiän että evästä mulla ei olluk kertaaka. Toisill oli maitopullot ja mää aattelin että kyl kelpaa ko, maitopullot oj ja, vehnäst, ja syärää.” (Huittinen: Iida Nokiniitty) Lataa

Honkilahti

”Mää sem muista viäl ko ensmäissii autoi rupes tulemaam Mannilaanki!” (Honkilahti: Lempi Ritvo) Lataa

Honkajoki

”Kapteini komenti sittek ku ruoka oli valamissa nii, ne miehet, sittes syömähä.” (Honkajoki: Jenny Järvenranta) Lataa

Hollola

”Eei tiäläm mitä neuvoo – minä olisin kans ollu utelias tiätää!” (Hollola: Anna Lehtinen) Lataa

Hirvensalmi

”Enne, ajettiir reellä lanta, pellolle. Ja, sitte, hevoselle, hankittiim mehtästä semmonen kakshoara-, -puu, joita nykyvellää sanotaa kakkuloiks.” (Hirvensalmi: Johannes Huhtiniemi) Lataa

Hinnerjoki

”Mut ko sitä ny ajattellee ko noitten traktoreitten kans siäl ajela ja häärätä et oi voi niit heosparvoi (=hevosparkoja) siihe aikka sentä ko ne o lujila ollu.” (Hinnerjoki: August Mattila) Lataa

Hiitola

”Ne oliki aivan kaikki nuok kirvehet ja semmoset, ne oli aivan, sillon aikanahans maasepän tekoja.” (Himanka: Juho Ainali) Lataa ”Ne ko kaks ruploa siihe aikoa ko ol rupla rahaki viel, käytännössä nii, ottiit ni siit tuota, niil pit antaa viel sukat.” (Hiitola: Katri Pajari) Lataa

Hietaniemi

”Joo! Kevätkauet olthiin sielä paleluthiim pitkim mettäjokia ja sielä kuletethiin tuota – hangela nukuthi.” (Hietaniemi: Emil Juntti) Lataa

Heinävesi

”Että kyllä tää o ollu hyvi, hyvi alakeellista, minunniim muistin tää elämä.”(Heinävesi: Emma Natunen) Lataa

Heinola

”Raha kun ol kovil sillon ka-, aina nii, nii tuota se täyty koittaam mistä millonkii aina sitä saatii nii minä läksin ihan, sittem monta päivää – minä kävi syksysellä ihav vasetu aamust astim mettää.” (Heinola: Ferdinand Luhtanen) Lataa

Heinjoki

”Nii jo tujlliit miultakii miehet kyselemmää et, onks se näyttänt asetta? Mie sano kyylhä se kovaast pelojttel sen kerra.” (Heinjoki: Antti Näkki) Lataa

Hausjärvi

”Keskusteltiin öylöj (’eilen’) justiin täs toi – Kurust yhrev vanhan ihmisen kans. Kylhäm mee keskusteltiin niitä kaikkia kuinka meitin elämämmen oli sillon kum mee oltiim pikkusena lapsena.” (Hausjärvi: Josefiina Tamminen) Lataa

Haukivuori

”Ja, oonhan ne tuota vanhat, ennev vanhat miehet ne olj suanna aekasissiit tuota kärmeen tulemaan tuppaa ja, iha – tulemaav vaekka mihi.” (Haukivuori: Salomon Paavilainen) Lataa

Haukipudas

”Van se om mulla niin tuoreesa muistisa – min olin semmonem pojalloppi ja... Ja ku se oli naapurin tyttö ja ellää vieläki se, emäntä, vaa ei ot tulluk koskaam puhheeksi että muistaako hän sitä, sitä'konstia.” (Haukipudas: Matti Ukkola) Lataa

Hauho

”Mutta sulet ('sudet') ajo takkaa kovasti hevosmiästä talvella – miästä ja hevosta. Sillon kun oli nälkäsempi aika ni.”  (Hauho: Fredrik Ylhäinen) Lataa

Hattula

”Mutta nyt ei niitä enää os sit ollu, ollup pitkää aikaan – kun autot tuli nin, autot nee härräät ('härät') tappo.” (Hattula: Villehartti Nieminen) Lataa

Hartola

”Enkä mä eniä tämmöne harmoapeä muistakkoa, kaekkia! ” (Hartola: Klaara Lundgren) Lataa

Harlu

”Ja kyllä se olj kaunista seutuu – juhanuksen aekaan ni voe ihmettä ku siel olj paljo kukkasia.”  (Harlu: Anni Sopanen) Lataa

Harjavalta

”Ko sanotaan et mennee aamusti, aikasim myllyy ja hiljan ('myöhään') kirkkoo ni pääsee molemist piam pois.” (Harjavalta: Yrjö Lehtonen) Lataa

Hankasalmi

”Mualimassa ei tasapaenoo oesj jos kaikki ihmiset ois yhtä himollisii. Taetaa yheksänkymmentäyheksär rosenttia olla että pikkusev viinoo om maestanna.” (Hankasalmi: Vilho Rutanen) Lataa

Halsua

”Yhtääl lammasta ei oo, misään näisä taloisa.” (Halsua: Tekla Jyrkkä) Lataa

Halikko

”Ja tääl kyläs kasvo niim paljo enne semmost koiruoho ja, eikä kasva enä. Se vaa loppus jollain taval ne.” (Halikko: Lempi Tuomola) Lataa

Hailuoto

”Ku ne, mennäki kesänä veivät monta roomullastia täältä ni, Ouluun niitä.” (Hailuoto: Väinö Ruonala) Lataa

Haapavesi

”Ja kun saunnaakil lämmitti ja vai oli tuo, sauna ovi auki niin se meni saunnaan tököttää, savun sekkaan se lehemä.” (Haapavesi: Kaisa Lassila)  Lataa

Haapasaari

”Kun se on sellaist et naiset... Jos naisen kaa ol hyviis väliis niin tuota miähetkin on.” (Haapasaari: Hjalmari Eerola) Lataa

Haapajärvi

”Ja minähä oesil lapsellissuuessani sen teheny!” (Haapajärvi: Hilarius Pyhtilä) Lataa

Evijärvi

”Ei minä rupea istumaa että, aivan näin käet ristissä. Mull om mattokangas vintillä ja, kuvom mattoo ja, laitan semmosta. Joo.” (Evijärvi: Senja Söderena) Lataa

Eurajoki

”Vanhan aikka sanottiin kriffeliksiki semmost kon kirjotetti semmoððem mustan tauluhu. Olettekt semmost ikä nähny?” (Eurajoki: Aini Rauvola) Lataa

Eura

”Mut semmost sillo, ei sillon kaupas mittääm muut olk ko kaffet hiukan ol ja, sokerii – semmosii topei (= sokeritoppia).” (Eura: Aina Virtanen) Lataa

Etelä-Varanki

”Mie olin yksin kerran, Suomem puolella metäs, halkomettässä.”  (Etelä-Varanki: Eenokki Lapa-aho) Lataa

Espoo

”Ja Takkulas oli sama peli, siin oli, ku Saarjärvelt tulee se, vesi ales sit tähä, Lakistojjokee ni, siin oli kumpases talos vesimyllyt.” (Espoo: Karl Nyholm) Lataa

Eräjärvi

”Kylä se vähän ne laulaam pisti, miähet, miähek ku ne sitä sitte tarpeekseen, ryyppivät!” (Eräjärvi: Olka Nieminen) Lataa

Enontekiö

”Jos he saatais sem miehen käshinsä ni kyllä he näyttäs!” (Enontekiö: Eemeli Keskitalo) Lataa

Enonkoski

”Hyvin kelpajssii! Ei tarvina, yllytellä että ottool lissee, pikkusej jäe kukkoloesta semmosia, vähä, pohjakuoren tähtteitä.” (Enonkoski: Kauko Pöllänen) Lataa

Eno

”Kell om maata nin, sehäm maastaan, tulot nauttii sittä. Olokkoom puita taikka mitä.” (Eno: Heikki Lahti) Lataa

Elimäki

”Ja eihään se siin nyt siit, vähä, hämäräs niin noin, nähnykkään sit, mikä siell om mut että, kumminkin sano sen siitt että on niin isääh näköin että! ” (Elimäki: Taavi Ellilä) Lataa

Aura

”Mää oli tavalisest, luano helmas. Teltta pystyyv vaa ja... Sillail sitä menti.” (Aura: Antti Ketomäki) Lataa

Askola

”Ja kyl se tositapaus pitäs ollan – niin isäukko sit väitti ja puhu, et isäukkokii kuul sen niin kun se oli peri, nuarempa.” (Askola: Antero Mantere) Lataa

Askainen

”Ek kyl se o, kyl se oikke mukava hommaa o marjai noukkimine.” (Askainen: Kyllikki Nieminen) Lataa

Asikkala

”Kylhää niiss o, kylhää niiss o elävissäkii hoitamiist.” (Asikkala: Ida Sormunen) Lataa

Artjärvi

”Jaa sehän on sellatii, sellatiin kova päivä ku sanottii että, ”kolme on kovaa päivää – lukuspäivä ja, ja noin, siantappo ja ohrarriih” – ne ol kovat päivät, kolme.” (Artjärvi: Toivo Nikula) Lataa

Anttola

”Ja niitä lapsia läks tulemaa siit – niin niitä tulj nii ku rikkaa pellole aumoja! No niihä se o kun ei ne piäsnä kahev vuoev vanhakskaak ku tulj aena toine. Nii. Ja kaheksaha minä niitä tei, mut se yks kuolj vua.” (Anttola: Amanda Liikanen) Lataa

Antrea

”No käytiihä sielt kirkos. Enne aikaa käytii ahkeraa kirkos. Käytiihä sielt kirkos niin ku joka pyhähä se jokkuu käi ain taloost kirkossa. Mm.” (Antrea: Helena Ristola) Lataa

Anjala

”Nii et, kaikellaist sit on ollu, ennem maailmas!” (Anjala: Hanna Lampinen) Lataa

Angelniemi

”No se ol simmost, et nousti ylös aikasi – viire aikaa ylös. Aamul.” (Angelniemi: Alma Ahlroos) Lataa

Alavus

”Ni äitee sano jotta no kun ootta jaksanuk kärsiä.” (Alavus: Sofia Aho-Pynttäri) Lataa

Alavieska

”Että ku kuollu ei saak kurkistellak ko siittä o henki pois.” (Alavieska: Fanni Heikkilä) Lataa

Alattio

”Jos si me-, menet etehlään niin, sielä on, paljom paikkoja missä puhuva niim monellaistaa kieltä ni että sii et ymmärrä, ei vaikka olis mikä.”  (Alattio: Maria Aslaksen) Lataa

Alatornio, Ruotsi

”Mutta kerran, me olimma nin kovassa tormissa (’myrskyssä’) sen kansna, menimä Seittenkaahree, niin keskimasto katkesi!.” (Alatornio, Ruotsi: Einar Holmqvist) Lataa

Alatornio

”No rahhaa se oli – raha sielä näky oleva mutta se oli pientä, siihen aikhaa.” (Alatornio: Matti Liakka) Lataa

Alastaro

”Tällä kulmalla kiärti toi kiartokoulu. Semmonen ko oli semmonen, kiärtävä opettaja ko, joka Alastarolla meni ...” (Alastaro: Eero Sillanpää) Lataa

Alajärvi

”No, kun se tulloo likellen nim minä hyppäsin sen kaulaan kiinni ja piji, harjasta kiinnij ja kiikun kum puukello sen kaulassa ja se hyppäs toisellem puole, hilaa ja, pistivät miehet hilan kiinni: ori seisos het.” (Alajärvi: Hulda Karhu) Lataa

Alahärmä

”Kum mä muistaasim minkälaisia mä laulaasin sullen nim minä laulaasin.”  (Alahärmä: Kustaa Etelämäki) Lataa 

Ahlainen

”Minä em muista kuka isä kans oli mutta Poikjärve hevonen oli, olevanas.” (Ahlainen: Olga Lehto) Lataa

Aitolahti

”Sittehän sanotaa, kun järvi jääty nim päästiin suaraa et eihän tästä ok kun kuus kilometriä ni, seittemän ni keskustaa, jäätä myöle, joo.” (Aitolahti: Kaarlo Junkkari) Lataa