Siirry sisältöön
Haku

Murreäänitteitä

Maalaismaisemaa. Kuva: Kuva-Plugi.
Maalaismaisemaa. Kuva: Kuva-Plugi.

Tyypillinen murreäänite on haastattelu, jossa tutkija tai opiskelija kyselee 1800-luvulla syntyneeltä henkilöltä entisajan elämästä, työtavoista, vapaa-ajan vietosta ja käsityksistä. Haastateltavat ovat yleensä asuneet kotiseudullaan koko ikänsä ja toimineet maatalouden, kalastuksen ja muiden luontaiselinkeinojen piirissä, mutta myös kaupunkilaisia ja muiden ammattien harjoittajia on mukana.  

Suomea puhutaan ja on puhuttu myös Suomen rajojen ulkopuolella. Nauhoitearkistossa on suomenkielisiä äänitteitä myös Inkeristä, Ruotsista, Norjasta, Amerikasta ja Australiasta.

Murrehaastattelut perustuvat yleensä niitä varten tehtyyn aihelistaan, mutta eivät ole listaan täysin sidoksissa vaan etenevät haastateltavan kiinnostuksen mukaan, ja tämän omat elämänvaiheet ja arvostukset pääsevät hänen halutessaan myös esiin. Pienemmässä osassa äänitteitä haastatteluun osallistuu kaksi tai useampia murteenpuhujia, jolloin äänitteessä on myös enemmän spontaanin keskustelun piirteitä.

Valtaosa murreäänitteistä perustuu vuonna 1959 aloitettuun laajaan keruuohjelmaan. Uudempia äänitteitä, joissa haastatellaan systemaattisesti eri-ikäisiä puhujia, on syntynyt Murteenseuruuhankkeen yhteydessä.


Puhetta pitäjistä

24.5.2024 Tekkee hirviäm mieli sitä petäjärieskaa

Puhetta pitäjistä: Lyydia Pieniniemi, Muhos.

Lue lisää

 

26.4.2024 Se oli kamalav voimmakas miäs

Puhetta pitäjistä: Viljo Kulmala, Mouhijärvi.

Lue lisää

 

22.3.2024 Sit vast käil laatimaa sitä juttuu toisiil

Puhetta pitäjistä: Maria Parri, Moloskovitsa.

Lue lisää