Silmänkääntäjii
(Kuusankoski)
Amanda Järvi (o.s. Tommola) (AJ), s. 29.7.1882 Valkealassa.
Haastattelu on tehty 1.11.1970 Kouvolassa, haastattelijana Matti Punttila (MP).
Signum: 8979: 1
Puhutaan taikauskoisista ihmisistä sekä trulleista ja niiden pelosta.
Murrenäyte
MP: Mikäs siellä, liikku joku semmonen, silmänkääntäjä?
AJ: Niin no ne ennen aikah ku ne pi-, pelkäs ihmiset. Sit ne rupes kun ne nyt tek jotaki ni, ne sano että ne ol silmänkääntäjii. Ja sit ennen aikah minki nuoruessain, minusta vähä vanhemmat ihmiset, kun ne meni johkuh sinne, sellaiseh sivumpaa ni, ne sano että yhen kerranki siit, jos siel joku noin löi tuul taikka mitä johkuh paikan ni, ne sano ”se o ’ento”.
Kyl miv vanhueissain, taikka silloin ol ja, siin, ol sellaisi jotka, lampaij jaloistki ottivat villoi.
MP: Mitäs ne ol?
AJ: Pikkusel leikattih näist jaloist villaa. Että vietih siit sit, lammasonnee siint toisest talost ittelleh. Ne kävivät yällä näin, pääsiäisen aikaa ja sil viisil. Ei ne paljo kun, pikkusen ne loussas vaan että näky että, ol loussattu. Sil viisii ne sano siit että, ”nyt se vei meiläl lammasonnee” ja. Tollaist ol sillon ennen aikah ja siit ne, vanhat ihmiset pelkäsvät siit noitii ja kaikkii sellaisii.
MP: Mitäs nää on nää mitä ”entoiks”, sanottii, että ol ”ento”. Mikä se semmoin on?
AJ: No ehkä se ol siit ento se sellai jota ne pelkäs.
Ol siin minkih muistuessain, taikka minkih nyk kum myö oltih niin, yhes paikas sellai joka pelkäs kun, jos se tul että, jos sinnem men ku sil ol, ku se kirnus ja vähän aikaa kesti kirnuta ni, se sano että ”se noitu häne”. Ol niit siihki aikah jo vähä sellaisii. No siit myö ostettih yhtaikaa, siamporsaat. Mie muistan niin, sillo ol siit ja mie ain nii, mie kysyn siit että, ”syöpkö sin porsaas nyt hyvin kum min söi aika hyvin” niin, se sano että ”jos ei sin, jos ei sin porsaas syö hyvin niin, tuo mie opetan sen”. Ku se pelkäs että mie noilun nys siin sen porsaan. Minki aikanain sellain ihmiin on ollus siäl. No ehäm mie nyt arvannu niin kun, samat pos-, porsaat jos nyk kysytää että ”syöpkö se hyvin” niin. Sit se heti minullek kiljas oikeer räikiäst että, ”jos ei sim porsaas osaa syälä ni tuo mie opetan sen”. Ku se pelkäs että mie noilun nys sen porsaa. Ni, iham min nuoruvessain ol että meitil ol siit possoi ja sel-, yhest paikast otettu, otettu em mie tollaist sit tiänny. Ja sit jos men sinne jos se kirnus jos, kirnuvamiin kesti vähä kauemmin niin se sano että ”se noitu hänen kirnun” et ei siint tullu voita kun, täyty aika kauan kirnuta. Ol niit siihe aikah viel nii hullui ihmisii.
Litteroinut Anni Tiirikainen, litteroinnin tarkastanut Eeva Yli-Luukko.
Selityksiä
ento = etiäinen, haamu, kummitus