Tävvel kielel: rajakarjalaismurteiden näytteet
Tällä sivulla ovat kuunneltavissa Tävvel kielel -kirjan murrenäytteiden äänitteet. Ne on valittu Suomen kielen nauhoitearkiston Raja-Karjalan murretallenteista ja kuuluvat Kielipankissa säilytteillä olevaan Raja-Karjalan korpukseen.
Murrelukemisto sisältää runsaat 17 tuntia litteroitua eli kirjoitettua murretta Ilomantsin itäkylistä, Korpiselästä, Suistamolta, Impilahdelta, Suojärveltä ja Salmista. Kielimuodoltaan ne edustavat etelä- ja livvinkarjalaa, joihin on vaihtelevassa määrin sekoittunut suomen itämurteiden aineksia. Haastateltavia on 38 ja mp3-muotoisia näytekatkelmia yhteensä 264. Näytteet on ryhmitelty pitäjittäin ja puhujittain.
Tävvel kielel -kirja on ilmestynyt vuonna 2024 sekä painettuna että sähköisenä versiona. Kirjan on kustantanut Karjalan Sivistysseura.
Henna Massinen, Marjatta Palander ja Vesa Koivisto 2023: Tävvel kielel. Raja-Karjalan murrelukemisto. Karjalan Sivistysseura.
Palaa otsikoihin
ILOMANTSI
Akuliina Martiskainen
- Miehelään rajan taa
- Vetehinen verkossa
- Paholainen sai venekyydin
- Puulusikasta kahveliin ja veitseen
- Karjalainen kalakukko
- Ruokailut rytmittivät päivää
- Riihtä puitiin, eukko otettiin
- Evakossa vastasyntyneen lapsen kera
- Välirauhan jälleenrakennus Karjalassa
- Elämää rajattomalla rajalla
Sanni Purmonen
- Pruasniekkapäivien tapoja
- Miehelle mäneminen ennen aikaan
- Nälkäaika ajoi piiaksi
- Lapsensaantiin liittyviä tapoja
- Malminnostossa
- Karhu elättinä, toinen lehmien kimpussa
- Jyrinpäivän konsteja
- Synty kertoi tulevasta
- Piialle morsiuslahjat palveluspaikasta
Semu Martiskainen
- Vangiksi sodan lopussa
- Karhun sapen käyttö
- Härkä pääsi metsänpeitosta
- Käärmeen kutsuminen
- Veri salvattiin sanoilla
- Käärmeet käräjillä
- Pahkalammin emäntä rikkoi koirat
- Aarrejahdissa Pahkalammilla
- Näätä metson selässä
- Koskenuitossa Venäjän Karjalassa
- Muurmannin rataa rakentamassa
- Metsässä kummitteli
Maria Potkonen
- Onnellinen elämän alku miehelässä
- Kesät kuluivat malmilautalla
- Petäjäinen pelasti nälkäkuolemalta
- Talvinuottaa vetämässä
- Syysteurastusten aikaan
- Kotikylään ei ollut kunnon tietä
- Lehmien elokset talviaikaan
Tarassie Martiskainen
- Vanhavierolaisilla oli omituiset tavat
- Rötkä oli suurta herkkua
- Entisajan pirtti
- Tuli tehtiin tuluksilla
- Päreestä valoa askareihin
- Lehmät sisähtäyttyjissä liävissä
- Makie naurishauta
Iivana Potkonen
- Smuuttien aika
- Pakiččijat kerjuulla
- Hallavuodet ajoivat rajan taa
- Paha puuttui vedestä
- Brihaččujen pelit
- Kontie ličkuun ja lihat menemään
- Ansaraitit sukupolvelta toiselle
- Metsämökin kummitus
Anni Lyhykäinen
- Äiti meni jäihin 1
- Äiti meni jäihin 2
- Isän siskoa on kutsuttava tädiksi
- Kipeää jalkaa ei parantanut tietäjäkään
- Vetehisellä peloteltiin
- Metsä vei eksyksiin
- Ensi kertaa palolla
Helena Ahponen
- Erilaisia villoja
- Luapottimien luajinta ja käyttö
- ”Nuapur ei ymmärrä vaikka myö näil lujaa lomisemma”
- Lehmät eivät tarvinneet eläinlääkäriä
- Kouluun ei kerinnyt töiltä
- Ennen ei koreiltu vaatteilla
- Tola oli pyyhittävä, ja kynnykselle ei saanut astua
- Mäenlaskun ilot ja vaarat
- Kulkija neuvoi käsnänparantamisen
- Ajokset lähtivät numeroita lukemalla
- Vesimuahisen kotihoito
KORPISELKÄ
Varvara Volotinen
- Heinätöissä
- Naurisherkkuja
- Eväät kulkivat mukana metsässä
- Entisajan lastenhoitoa ja kasvatusta
- Lapsen kaste, nimeäminen ja kummit
- Kankahan luominen
- Kiertokoulussa opittiin aat ja peet
- Kiärmeitä järvellä ja kasken keskellä
Andrei Patronen
- Miehet ne verkkuo kuvottiin
- ”Ennen kävimmä muidev vain nyt tul´imma sulahaziks”
- Metsällä joka pyhä
- Ukin vanha savupirtti
- Nahkakengät syntyivät kotona
Jeudokia Töppönen
- Perunan kasvatus ja säilytys
- Vassat ja saunominen
- ”Muga vai tansimma!”
- Lapsi uinui kätkyössä
- Teetä samovaarista
Jefimia Vianto
- Leipänen pakiččijoille
- ”Yhellä jallalla rukkie polgoo toizella lasta liikuttaa”
- Nuorten iloa pruasniekassa
- Kuolleen valmistaminen hautaan
- Havujen järittäminen
- Myssy oli naidun naisen päähine
Jefimia Rajavaara
- Ensin hämmästyttivät polkupyörät, sitten autot
- Lapsi pääsi suuteluksista sanoilla kylvettämällä
- Kupattavana ja hierottavana
- Vanhan ajan savusauna
- Lasten kurittaminen
- Lehmät johdattivat pelokkaat paimenet kotiin
- Avioitumiseen liittyviä tapoja
- Neljätoistakiloinen hauki ja erilaisia kalastusmenetelmiä
Vasili Sottinen
- Kasselin luajinta ja käyttö
- Nälkäaikana leivän tienuussa
- Hyvän metsäkoiran merkit
- Hyvä on iče luajituilla suksilla hiihellä
- Nuotanveto
Ignati Vornanen
- Arkielämää Tolvajärven kylässä
- Korpiselän jarmankat
- Kankaasta mittaa markkinoilla
- Ennen piädä ečittih
- Mugava mies se Tolvajärven Maksima
- Siburkkaa poltettiin ympäri Suomen
- Porajärven pirtu
- Kalat kutevat eri aikoihin
- Hauen hampaat ja kesäntulon ennustukset
- Äijänäpäivänä päivä tanssii ja lintuja kuunnellaan
- Ei hebo parissiekalla toroa
- Mečon ja tetren kiimassa kävi kahina
Marfa Vornanen
- Miesten töissä pikkutytöstä asti
- Vanhan ajan kahvin valmistus ja nauttiminen
- Ostosten teko
- Vanhan ajan pertissä
- Syöpäläisten hävitys
- Lehmien hoito liävässä
Maria Rantala
- Kievarikyytejä ajamassa
- Fordilla evakkotielle
- Pirtti hangattiin hiekalla valkoiseksi
- Pyykinpesua kesät talvet
- Saiput syntyi lehmän suolista
SUISTAMO
Lilli Aro
- Kenraalikuvernöörin vierailu
- Leppäsyrjän savut
- Herran nasiirilta leikattiin pää
- Lannoitteen ihme
- Lilli paransi ukko Ahvenen varpaan
- Näkemyseroja konstien voimista
Ilja Kotikallio
- Metsästysansoja
- Oravien pyynti oli jännittävää
- Karhu on vihainen kolme kertaa vuodessa
- Ruokien säilöntää ja valmistusta
- Lapsensaannin vaiheet
- Lapsen hyvinvoinnin edistäminen
- Lasten vaatetus
- ”Mamman kengät jalgah ja tatan hattu piäh”
- Aigamiehen rahkehes
- Luonto auttoi eksynyttä
- ”Kyly kelbai moneh kohtah”
- Kylyn haltie, kylyn pagana ja verihuora
- Azieloilla Sortavalassa
- Marjan suanta ja säilöntä
Mikko Sinda
- Naapurisopu koetuksella
- Brihačun pahat ruatiet
- Starina tuhkimosta
- Välirauhan aikana saatiin kalaa
- Seikkailuja kalarikkahilla lammilla
Pelagia Kuljukka
- Teuraseläimistä tehtäviä ruokia
- Pääsiäisaamun perinteet
- Kägie kukutettih keviäl
- Maidon käsittely
- Pirtti pestih libieveillä
Akuliina Maskonen
- Elämää palveluspaikassa
- Vainajan valmistaminen hautaan
- Liinavoi ja hapankuali
- Mämmin luajinta
- ”Nyt kačo milleh čupukka tehää!”
Sotti Riikonen
- Entisajan pirtti
- Papit kiersivät slavimassa
- Virbominen
- Pyhäajan syömiset
- Broškeńńalle viinanjuonnin takia
- Kerjääjiä syötettiin ja juotettiin
- Harččovoilla keittäminen tukkisavotoissa
- Jalka särkyi tukkimetsällä
IMPILAHTI
Simo Juka
- Hukka lammaskarjassa
- Hukanpyynti
- Kontie ei käynyt ansaan
- Poppamies päästi kivusta
- Rihmaset lintuja täynnä
- Teerimetsällä kuvien kera
- Revonpojat elätteinä
Fekla Papunen
- Kontie ja väkivahva lehmä
- Kaksi viikkoa lehmäkaupoilla
- Ilomantsin akka paransi lampaat
- Murhamies yöčys
- Sika parannettiin kirkon avaimella
- Lapsi selvisi kyynpurennasta
- Sortavalan markkinoille imetystä pakoon
- Synnytys ja mitä sen jälkeen
- Vasikat karussa
- Viinaa ja viljaa voroille
Jegor Aimasmäki
- Viimeistä kertaa Impilahdella
- Tallin tuhopoltto
- Ilvekset kiinni elävälleh
- Joutsenia ei ollut hyvä ampua
Sanni Notkola ja Olga Siili
- Joulunajan tapoja
- Vuassasta voimavuassaan
- Vuodenvaihteen taikoja
- Kotikutoiset hameet
- Vaatteet ja vuodenkierto
- Pöksyt naisillekin
Grigori Jokela
- ”Poiga hukku ja elävänä haudaa viedii!”
- Venehen luajinta 1
- Venehen luajinta 2
- Myllärinä melličällä
- Semmoine oli Maisun Miičču
- Kahakka karhunpesällä
- Metsäsian kellistys
- Tervanpoltto
- Käärme jahtasi serkuksia
- Hevonen pillastui hautasaatossa
Outi Lehtoranta
- Suakkuna Valamosta
- Villasta kankaaksi, kankaasta vaatteiksi
- Kalmoille käynti
- Onnellisesti evakossa Etelä-Pohjanmaalla
- Venäläisten kohtaaminen metsässä
SUOJÄRVI
Nasti Juudin
- Kotikylä Hyrsylän mutkassa
- Entisajan myötäjäiset
- Pelvahista kankahaksi
- Villasta langaksi, langasta kankahaksi
- Salapolitsie ilmiantoi kaljatehtailun
- Vankina Veńan rajan takana
- Kaksi kohtaamista karhun kanssa
- Hevonen pelkäsi hautausmaalla
- Kuollut akka näyttäytyi
- Kylys pestihes kai yhtes ašties
Natalia Reittu
- Katkera lähtö Karjalasta
- Vorolle annettiin anteeksi
- Lehmät ja sotilaat tapettiin
- Venäjänkielisestä koulusta oli hyötyä elämässä
Andrei Vornanen
- Karjalan kansa oli höyliä
- Puuastiat tehtiin kotona
- ”Piimmä ijän kaiken omie tehtylöi kenkie”
- Suuri kalansaalis varastettiin
- Matikka puuttui rysään talvella
- Kotikylä laajeni kaiken aikaa
Jaakko Köpönen
- Kohtaamiset karhun ja hirven kanssa
- Luvatonta hirvenmetsästystä
- Vatsa vetelänä karhumetsällä
- Sotavankeja vahtimassa
- Joukkohaudan kaivaminen
- Elävältä hautaaminen ja henkivakuutuspetos
SALMI
Pelagia Alavuori
- Laatokan kalaretket olivat toisinaan myrskyisiä
- Aallot ottivat ihmishenkiäkin
- Pitkänrannan pommituksessa
- Leipää perunankuorista ja muita tapoja selviytyä nälkäajasta
Maria Turunen
- Koulu ei kannattanut, piti olla piän elos
- Arkipäivän ruoat
- Piiroa oli kansanruoka
- Kalan suolaus ja vuassakala
- Stuteini tehtiin lehmän jalasta
- Parantuminen on mahdollista, jos siihen itse uskoo
Fekla Padatsu
- Varvut ohjasivat rantaan
- Nuotanvedossa Laatokalla oli ongelmansa
- Laatokan nuotta liian suuri sisävesille
- Kalaa myytiin moniin kaupunkeihin
- Susi jäi jäiden lähdettyä saareen
Ivan Ponkkonen
- Kaskenruato
- Suon kuokinta hevosen kera
- ”Vihmui libo päiveä paisto joga päiveä paimenii lehmil vai”
- Entisajan metsästysaseet
- Epäonninen jänönpyynti
- Pienellä järvellä liian monta kalastajaa