Vuoka
Kysymys: Onko sana vuoka aivan oma, vai mikä sen tausta on?
Vastaus: Vuoalla onkin kiinnostava historia. Se mainitaan jo vuonna 1860 G. E. Eurénin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa, mutta se vakiintui kieleen vasta myöhemmin. Niin Eurénilla kuin 20 vuotta myöhemmin ilmestyneessä Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassakin vuoan merkityksenä on ’sätt, form’ eli abstraktinen ’tapa, muoto’. Esimerkkinä on ilmaus ”siihen vuokaan tehty”.
Sanakirjat ovat johtaneet joitakin käyttäjiään kuitenkin sen verran harhaan, että sanan vuoka on tulkittu tarkoittavan myös konkreettista muottia. Tässä merkityksessä sanaa käyttää F. F. Brummer, jonka ruotsista suomeksi kääntämä Mathilda Langletin Täydellinen käsikirja perheenemännille kaupungissa ja maalla ilmestyi vuonna 1885. Vuoka pääsi mukaan myös vuonna 1896 ilmestyneeseen Ilmi Hallsténin ja Lilli Liliuksen Kodin sanastoon. Näin väärinkäsitykseen perustava merkitys vakiintui vähitellen yleiskieleen.
Nykymerkityksen pohjalta ei aivan heti tulisi mieleen, että vuoka on lainattu suomeen saamelaiskielistä. Tämän oli havainnut kuitenkin jo Elias Lönnrot. Esimerkiksi pohjoissaamessa sana kuuluu vuohki, ja se merkitsee mm. tapaa, menetelmää ja kaltaisuutta, siis varsin abstrakteja käsitteitä.
Vastaaja: Kirsti Aapala
