Varusmies

Kysymys: Mikä on sanan varusmies syntyhistoria?

Vastaus: Sana varusmies on 1900-luvun alkupuolella tietoisen kehittelyn myötä kieleen tullut sana. Suomalaisen Lääkäriliiton aikakauslehdessä vuonna 1933 kerrotaan, että vakinaisessa väessä palvelevasta asevelvollisesta on otettu käyttöön uusi nimitys varusmies. Nimitykselle oli ollut ilmeinen tarve, ja sitä sanotaan käytettävän tarpeen vaatiessa erotuksena reserviläisestä ja nostomiehestä.

Kielitieteilijä E. A. Saarimaa oli luonut kieleen hieman aiemmin sanan varuskunta, jonka sanotaan muodostetun maaliskuussa 1927 ”garnisonin vastineeksi”. Aikakauslehti Virittäjässä sanan luoja Saarimaa kertoo sen olevan ”nykyään” eli vuonna 1929 armeijassa yksinomaisena, ”ja sitä on jo näkynyt muuallakin käytettävän”.

Molempien sanojen alkuosana oleva varus- pohjautuu verbiin varustaa, joka merkitsee ’varata, hankkia tarpeellisia varusteita jotakin tarkoitusta tai tarvetta varten’. Puhutaan myös esimerkiksi sotajoukon tai aluksen käyttö- ja toimintakuntoon varustamisesta. Verbi varustaa on puolestaan johdettu sanasta vara.

Vastaaja: Kirsti Aapala