Selvää suomea ja selkeitä tekstejä EU-puheenjohtajakaudella!

Suomi on taas EU-puheenjohtajakauden kynnyksellä. Suomalaiset johtavat puhetta EU:n kokouksissa, monet heistä suomen kielellä. Suomen kieltä myös kannattaa käyttää EU:ssa. Se on symbolinen teko, osoitus siitä, että arvostamme omaa identiteettiämme. Omaa kieltään puhuvat useimpien muidenkin jäsenvaltioiden edustajat. Se on myös käytännön kannalta hyvä ratkaisu: näin voimme olla varmoja siitä, että puheenvuorojen vivahteet tulevat oikein ymmärretyiksi.

Suomen kielen käyttöä tukemaan on nyt julkaistu uudistettu laitos opaskirjasesta Käännetäänkö tekstisi, tulkataanko puheenvuorosi. Ensimmäinen painos laadittiin Suomen edellistä puheenjohtajakautta varten vuonna 1999. Opas käännettiin ruotsiksi vuonna 2001, kun puheenjohtajavuorossa oli Ruotsi. Sen kääntämisosiosta tehtiin vuonna 2003 englannin- ja ranskankieliset versiot Euroopan unionin käännöskeskuksessa.

Hyvän tulkkauksen ja käännöksen pohjana on hyvä teksti

Oppaan tarkoitus on saada puheenvuoron tai tekstin laatija ottamaan huomioon se, että puhe ja teksti käännetään. Kaikkien etuhan on, että tulos on mahdollisimman hyvä. Tulkit ja kääntäjät ovat ammattilaisia, mutta monet tekstin piirteet voivat haitata prosessin onnistumista. Kovin kulttuurisidonnaiset termit, sananlaskut, vitsit ja kuvalliset sanonnat voivat olla hankalia välittää muille kielille. Samanaikaisesti tapahtuvassa tulkkauksessa ei myöskään ole aikaa ryhtyä miettimään sopivia vastineita, eikä selityksillekään ehkä ole aikaa, ellei puhuja itse niitä puheenvuorossaan esitä. Aika pieniä joulukaloja ovat nämä toimenpiteet kilpailukyvyn nostamiseksi menettää varmaan kuvallisuutensa tulkattaessa.

Tavallisin ongelma taitaa kuitenkin olla abstrakti ja rakenteeltaan monimutkainen kapulakieli. Pitkät määritteiden ketjut, sivulauseet, jotka katkaisevat lauseen pääajatuksen, ja substantiivityyli vaikeuttavat asian hahmottamista ja ymmärtämistä. Esimerkiksi seuraavassa kokonaisuudessa lukija tai kuulija joutuu odottamaan pääsanaa turhan pitkään: Kansallisen maataloustukipolitiikan kehitystä jäsenvaltioissa koskeva tiedonanto toi esiin joitain ongelmia. Virkettä keventää, jos määritteet sijoitetaan joka-lauseeseen: Joitain ongelmia toi esiin tiedonanto, joka koskee kansallisen maataloustukipolitiikan kehitystä jäsenvaltioissa 1990-luvulla.

Se mikä on selvää suomeksi, on yleensä selvää käännettäessäkin. Jotta suomalaiset käyttäisivät suomen kieltä EU-kokouksissa ja jotta tulos olisi niin onnistunut kuin suinkin, Kotuksen ja komission tulkkauspääosaston SCICin asiantuntijat kävivät ministeriöissä ennen puheenjohtajakauden alkua esittelemässä tulkkausta ja kääntämistä. Käytännön neuvojen lisäksi annettiin vinkkejä siitä, kuinka syntyy selkeää tekstiä  

Kysymys ei ole virkamiesten taipumisesta taitamattomien avuksi. Selkeä sanoma menee parhaiten perille myös kaikkein asiantuntevimmille lukijoille ja kuulijoille. Varsinkin puhujan kannattaa muotoilla viestinsä niin, että kuulija ymmärtää asian heti. Kuulijalla ei ole mahdollisuutta puheen aikana jäädä pohtimaan, mitä oikein tarkoitettiin, tai hän menettää loput puheenvuorosta. Lukijaakin saattaa mutkikas sanonta ärsyttää, vaikka hän voi palata tekstissä taaksepäin ja lukea epäselvän kohdan moneen kertaan.

Asennemuokkaus on välttämätöntä

Suomi on ottanut puheenjohtajakautensa tavoitteiksi myös avoimuuden ja säädösten laadinnan kehittämisen. Niihin ei kuitenkaan päästä, jos sanoma jää hämäräksi. Olisi siis syytä näyttää itse esimerkkiä laatimalla selkeitä tekstejä ja puheenvuoroja. Samalla on paikallaan kiinnittää huomiota myös kokouksissa käsiteltävien EU-tekstien laatuun. Niissäkin selvästä alkutekstistä voidaan todennäköisemmin saada tehdyksi selkeitä käännöksiä.

Suomalaisille on kyllä tuttu ajatus, että tekstien pitäisi olla selkeitä ja ymmärrettäviä. Monessa muussa jäsenvaltiossa ei kuitenkaan ole ollenkaan itsestään selvää, että tämä koskisi esimerkiksi myös säädöstekstejä. Nyt olisi suomalaisilla ministereillä ja työryhmien puheenjohtajilla hyvä tilaisuus vaikuttaa asenteisiin paitsi esimerkin myös sanojen voimalla. Merkitystä varmasti on jo pelkällä maininnallakin siitä, että tekstien selkeys on tärkeä tavoite. Jo muokatulta pohjalta on myöhemmin helpompi jatkaa tositoimia EU-tekstien selkeyttämiseksi.


AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 28.6.2006 (nro 72, s. 15).

Katso muita virkakielipalstoja, esim. Puheenjohtajavaltio Britannian puheenjohtajuuskausi.

Opasta voi tilata Kotuksesta.