Viisaat menevät nyt vivuttamaan
Viime aikoina ovat sanat vivuttaa ja vivutus tulleet usein vastaan EU:n velkakriisin yhteydessä. Pääministeri kertoi ilmoituksessaan eduskunnalle 8.11.2011 näin:Eurohuippukokouksessa päätimme ERVV:n [Euroopan rahoitusvakausvälineen, vakausrahaston] kapasiteetin laajentamisesta takausvastuiden määrää kasvattamatta. ERVV:tä näin vivuttamalla loimme mahdollisuuden toteuttaa ns. palomuurin vaarassa olevien maiden suojaksi.
Marraskuun aikana järjestettiin eduskunnassa yleisölle luentosarja, jonka yksi otsikko kuului Kreikka, Italia ja vivutukset – mitä uutta eurokriisistä? Vivutus esiintyy taajaan myös tiedotusvälineissä. Sana on ilmeisesti hyvin tuttu poliitikoille, virkamiehille ja toimittajille, mutta miten paljon tietoa se antaa kansalaisille? Mistä sana tulee ja mitä se merkitsee?
Vipu ja sen voima
Sanaa vivuttaa ei löydy sanakirjoista. Sitä käytetään kuvallisesti merkitsemässä jonkin asian tehostamista tai vauhdittamista. Sanakirjoista löytyy sen sijaan sen kantasana vipu, joka konkreettisesti merkitsee tankoa, jonka avulla nostetaan tai siirretään tai joka toimii säätimen osana. Sanakirjoista löytyy myös vipu-sanasta johdettu verbi vivuta, jonka konkreettinen merkitys on nostaa tai siirtää jotain vivun avulla. Vipua käytetään myös kuvallisesti, ja sanasta on siihen tarkoitukseen peräti oma johdoskin: Talouteen tarvitaan uusia vipusimia kasvun kiihdyttämiseksi. Nyt näyttää siltä, että vivuttaa on syrjäyttämässä vanhemman vipuamisen. Uudempi sana on 2000-luvun tulokas, ja muualla kuin talousalan erikoislehdissä se on esiintynyt vasta parina viime vuonna. 1980-luvulla vielä vivuttiin sijoituspääomaa ottamalla velkaa. Nyt sitä vivutetaan.Viime aikojen kuvallinen käyttö pohjautuu englannin sanaan leverage, jonka kantasana on lever ’vipu’. Substantiivina leverage tarkoittaa myös konkreettista vipuamista, mutta verbinä se on merkitykseltään kuvallinen: se tarkoittaa voittojen tavoittelemista velkarahalla, jolloin odotetaan voittojen olevan suuremmat kuin velanhoidon aiheuttamat kustannukset. Kuvallisesti puhutaan myös velkavivusta, ja sillä tarkoitetaan velan avulla hankittua mahdollisuutta sijoittaa suurempi summa kuin omin rahoin olisi varaa. Tämä velkavipu on tuttu lähes jokaiselle asunnonostajalle, mutta harva ajattelee asiaa siltä kannalta, että olisi velalla nostamassa sijoituksensa tuottoa, kun tuottoprosentti lasketaan itse sijoitetusta pääomasta.
Kaikenlaista vivutetaan
Suosikki-ilmauksia ruvetaan usein käyttämään niin monenlaisissa yhteyksissä, että niiden merkitys alkaa hämärtyä. Ensimmäisessä esimerkissä vivuttaa on juuri siinä käytössä, jonka edellä esitetty leveragen määritelmä kuvaa:Jos osakemarkkinat vahvistuvat, se luultavasti vahvistaa euron jenikurssia, kun sijoittajat rohkenevat taas vivuttaa sijoituksiaan halvalla jenilainalla.
Toisessa esimerkissä merkitys ei ole enää aivan samanlainen. Siinä on jo irrottu velkavivun ajatuksesta ja merkitys on yleisempi: vauhdittaa yrityskauppoja, rohkaista yrityskauppoihin.
Intian rupia vivuttaa yrityskauppoja: Rupia on vahvistunut lähes 20 prosenttia kahden vuoden aikana dollaria vastaan. Molemmat tekijät houkuttelevat intialaisia sijoittajia yrityskauppoihin eri puolilla maailmaa.
Kolmannessa esimerkissä vauhdittamisen ja tehostamisen merkitys on vielä selvempi. Vipuna eivät toimi yrityksen ottamat velat vaan siihen tehdyt pääomasijotukset.
Siemensin talousjohtajan Joe Kaeserin mukaan toteutetut kulujen leikkaukset ovat tehneet Nokia Siemens Networkista entistä houkuttelevamman pääomasijoittajille. Kaeser sanoo, että pääomasijoitus voisi vivuttaa NSN:n kehitystä.
EU:n vivutus
Mitä tarkoitti sitten pääministeri vivutuksella? Alun esimerkin ensimmäisessä virkkeessä on selitystä asiaan: vivutuksella on tarkoitus kasvattaa vakausrahasto ERVV:n kapasiteettia, mutta niin, ettei jäsenmaiden tarvitse maksaa rahastoon enää lisää. Tämä tehtäisiin esimerkiksi siten, että rahasto tarjoaisi kriisimaiden lainoille osittaisen takauksen, jolloin sijoittajien uskotaan olevan halukkaampia antamaan niille lisää lainaa. Vipuna olisi siis velan osittainen takaus, joka houkuttelisi lainaamaan kriisimaille takaussummaan nähden paljon suuremman määrän rahaa.Kansanedustajille tämä varmaankin oli selvää pässinlihaa. Kansalaisille tiedotettaessa olisi kuitenkin syytä miettiä, voisiko vivuttamisen sijaan esittää konkreettisemman selityksen, joka kertoisi, millainen vivutus tällä kertaa on mielessä.
AINO PIEHL
Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 30.11.2011.