Tuoko yhteismaksualue käyttöön SEPA-kortit?

Lähivuosina voidaan lähettää Euroopassa maksuja maasta toiseen samalla tavalla ja samalla hinnalla kuin kotimaahankin. Myös pankkikorttia voi silloin käyttää Euroopassa samalla tavalla kuten koti-Suomessa. Tämän tekee mahdolliseksi yhteisen maksualueen muodostaminen. Siinä ovat mukana EU-maiden lisäksi ETA-maat Islanti, Liechtenstein ja Norja, sekä vielä Sveitsi. Tästä alueesta käytetään lyhennettä SEPA, joka tulee sanoista Single Euro Payments Area, viralliselta nimitykseltään yhtenäinen euromaksualue.

SEPAssa ei tarvita kaksoispistettä

Lyhenne SEPA luetaan tavallisesti sanana samaan tapaan kuin Kepa (Kehitysyhteistyön palvelukeskus) tai tupo (tulopolitiikka, tulopoliittinen). Tässä tapauksessa sanaan lisätään taivutuspääte suoraan ilman kaksoispistettä, esimerkiksi SEPAn (genetiivi), SEPAa (partitiivi) ja SEPAan (illatiivi). Tämä on tavallisin tapa taivuttaa sellaista vieraskielisten sanojen lyhennettä, joka voidaan lukea sanana (esim. NATOon ja NASAlle). Näin lyhennettä SEPA onkin taivutettu esimerkiksi Suomen Pankin, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin teksteissä. Yhdyssanojen osaksi lyhenne liitetään yhdysmerkin avulla: SEPA-palvelut, SEPA-tilisiirto, SEPA-kortti.

On mahdollista, että lyhenne SEPA aletaan myöhemmin kirjoittaa kokonaan pienin kirjaimin (sepa), jos siitä tulee hyvin tavallinen. Tällöin myös alkukirjain on pieni, koska kyseessä ei ole erisnimen vaan yleisnimen lyhenne. Vastaavia yleisnimiä ovat euroalue tai yhteismarkkina-alue. Pienikirjaimista lyhennesanaa taivutetaan kuten muitakin tavallisia lyhennesanoja (sepan, sepaa, sepaan kuten tupon, tupoa, tupoon). Yhdyssanoissa voidaan käyttää yhdysmerkkiä hahmotusapuna (sepa-palvelut, sepa-kortti). Sanat voidaan kirjoittaa myös ilman yhdysmerkkiä (sepakortti, sepamaksu).

Yhteismaksualue kertoo enemmän kuin SEPA

SEPA-lyhenne ei kuitenkaan kerro mitään sellaiselle, joka ei asiaa tunne. Alkuvaiheessa olisi varmasti selvintä käyttää ilmausta, joka selittää jotain asian sisällöstä. Selittävä ilmaus on esimerkiksi virallinen nimitys yhtenäinen euromaksualue, mutta nimitys on pitkähkö ja yhtenäisen merkitys voi tuntua epäselvältä. Voitaisiin käyttää vain euromaksualuetta, mutta siinä saattaa hämmentää asiaa sana euro: mukanahan on monta maata, joissa se ei ole rahayksikkönä.

Samanlainen ongelma tuli esiin eurosta puhuttaessa. Jos rahayksikön nimi kaipaa vielä joskus selittämistä, siitä käytetään yleisessä kielenkäytössä lyhyttä ja epävirallista ilmausta yhteisvaluutta. Säädöksissä ja muissa virallisissa yhteyksissä euro kyllä esiintyy virallisella nimityksellään yhtenäisvaluutta, mutta tiedottamisessa on alusta lähtien puhuttu yhteisestä valuutasta tai yhteisvaluutasta. Myös SEPA-alueesta voitaisiin tavallisille kuluttajille tiedotettaessa puhua yhteisestä eurooppalaisesta maksualueesta, ja lyhyemmäksi ilmaukseksi kävisi yhteismaksualue. Se tuntuisi varmasti järkeen käyvältä: yhteinen alue, jolla voimme maksaa yhteisten pelisääntöjen mukaan, olipa maan valuutta euro, kruunu tai frangi.


AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 4.7.2007.