Hyvää päättelyä

Tilastotieteen syntyhistoriasta on esitetty vaihtelevia näkökantoja, mutta melko yleisen käsityksen mukaan tilastolliseksi päättelyksi katsottavaa toimintaa on saattanut esiintyä jo 1600-luvulla. Päättely on ajatteluun liittyvää inhimillistä toimintaa. Sitä on harjoitettu paljon ennen tilastollisten analyysien syntyä ja harjoitetaan vastedeskin.

Päättely on herkullinen tutkimusaihe, sillä sen muodot ovat monet sekä tieteessä että arjessa. Tieteenfilosofiassa tavataan luoda melko tiukkojakin sääntöjä niin laadullisiin kuin määrällisiin asioihin liittyvälle päättelylle. Niiden vastakohdaksi sijoitetaan usein arkinen päättely, joka voi kummuta mitä ihmeellisimmistä lähteistä ja joka voi perustua eriskummallisiin lähtökohtiin ja logiikoihin.

Argumentti ”yleinen on hyvää”

Kiinnostavia ovat päättelymuodot, jotka ohjaavat näkymättömällä kädellä jokapäiväistä yhteisöllistä käyttäytymistä. Tällaiset sosiaaliset päättelymuodot ovat usein tiedostamattomia ja suuren massan käyttämiä. Päättelytoiminta on sulautunut arjen osaksi niin, että hyvin harva jaksaa katsoa sen taakse. Paradoksaalisinta on, että perusteet saattavat olla lähemmin tarkasteltuna arkijärjen vastaisia, vaikka juuri arkijärki on johtanut valitulle päättelypolulle.

Nykyinen media- ja huomioyhteiskunta on suorastaan päästänyt valloilleen päättelymuodon, jossa asian tai ilmiön yleisyyttä käytetään arvolauseiden ja arvottavien lausumien perusteena. Ilmiön esiintymisyleisyys on tilastollisessa tarkastelussa toki merkittävä asia, mutta kultainen ohje on vanhastaan ollut, ettei yleisyydestä voi suoraan johtaa ominaisuuksiin liittyvää arvoluokitusta. Siis: jos jokin ilmiö on yleinen, siitä ei voi päätellä, että se on hyvä, kelvollinen, toivottava tms.

Kun muutkin niin mekin

Arvolauseiden johtaminen suoraan ilmiön yleisyydestä on vitsaus, joka vaivaa myös julkista hallintoa. Kyse ei suinkaan ole muistiin kirjatusta toimintaperiaatteesta, vaan sisäistetystä käyttäytymismallista, jota ei kyseenalaisteta työpaikoilla. Verhottu, sanaton argumentti ”tehdä niin kuin muutkin on hyvää” voi johtaa nurinkuriseen käyttäytymiseen, joka estää usein niin rationaalisen päättelyn kuin arvovalinnatkin.

Ajatuskytkös?

Lukija on varmaan jo ehättänyt kysymään, miten tässä kirjoitettu liittyy kieleen tai kielipalstalla käsiteltäviin teemoihin taikka ylipäätään mihinkään viranomaistoimintaan. Jos en ole toistaiseksi kyennyt rakentamaan ajatuskytköstä mihinkään julkisen hallinnon asiaan, annan vähän sytykettä pohdintoihin. Organisaationne kehittämispäivä voisi alkaa seuraavan kerran esimerkiksi niin, että laaditaan perustellut vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

• Tarvitseeko hyvän hallinnon (kielen) olla markkina- ja huomiohakuista?
• Riittääkö julkisen hallinnon toiminnaksi vain laadukas (mediassa näkymätön) työ?
• Perustuuko yhteisönne toiminta ymmärrettävään kielenkäyttöön (eikä esimerkiksi ylettömään mielikuvajahtiin)?

MATTI RÄSÄNEN

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 16.2.2011.

Katso muita virkakielipalstoja.