Mukaan lukien vai selvemmin toisin?

Virkakielessä esiintyy usein sanapari mukaan lukien. Se voi tuntua erityisesti virkakielelle tyypilliseltä ilmaukselta, mutta mukaan lukien on tavallinen myös yleiskielessä. Esimerkiksi Iltalehdessä sitä on tänä vuonna käytetty jo 25 kertaa, myös ihmisten arkielämää kuvaavissa yhteyksissä. Tässä esimerkkejä:

Olen tehnyt kaikki isot päätökseni intuition avulla, mukaan lukien työpaikat, asunnot, ja aviomiehet.

Kilpailun päätteeksi joukosta valittiin yksi voittaja ja loput, Ilkka mukaan lukien, tulivat kakkosiksi.

Muodollisesti mukaan lukien koostuu sanasta mukaan ja verbin lukea infinitiivimuodosta. Samanmuotoinen yhdistelmä olisi vaikkapa taakse katsoen, mutta toisin kuin se mukaan lukien on kivettynyt samantyyppiseksi ilmaukseksi kuin sanat mukaan tai ohella. Samanlaisessa käytössä on myös muodoltaan läheinen ilmaus mukaan luettu(i)na.

”Mukaan lukien” lisää ja täsmentää, muttei aina selvennä

Mukaan lukien ilmaisee lisäystä joukkoon, joka on jo aiemmin mainittu. Usein se täsmentää, mitä joukossa ainakin pitää olla mukana. Iltalehden esimerkeissä yhteys on selvä ja virkkeet lukijalle helppoja hahmottaa: isoihin päätöksiin kuuluvat työpaikat ja Ilkka oli mukana joukossa, josta kaikki tulivat kakkosiksi. Virkakielessä virkkeet ovat pitempiä ja asiatkin usein monimutkaisempia. Silloin asian hahmotus voi olla hankalampaa. Esimerkki lakitekstistä:

Valtiontakauksen kohteena olevien lainojen pääomaa saa samanaikaisesti olla maksamatta enintään 80 miljoonaa euroa mukaan lukien lainat, jotka on myönnetty maatalouden rakennetuista annetun lain ja sitä vastaavan aikaisemman lainsäädännön nojalla.

Ainakin lakitekstiin tottumattomille lukijoille olisi selvempää esittää lauseella tai virkkeellä, mihin sivulauseessa mainitut lainat luetaan mukaan. Silloin teksti jaksottuu selvemmin:

Valtiontakauksen kohteena olevien lainojen pääomaa saa samanaikaisesti olla maksamatta enintään 80 miljoonaa euroa. Tähän määrään sisältyvät lainat, jotka on myönnetty maatalouden rakennetuista annetun lain ja sitä vastaavan aikaisemman lainsäädännön nojalla.

EU:n teksteissä mukaan lukien esiintyy usein, koska se on tavallisin käännösvastine englannin ilmaukselle including. Tämä tiuhaan toistuva ilmaus on voinut lisätä suomenkielisen vastineensa suosiota. EU:n virka- ja säädösteksteissä virkkeet ovat monesti pitkiä. Siksi jokin toinen ilmaus kuin mukaan lukien voisi joissain tapauksissa helpottaa tekstin ymmärtämistä. Seuraava esimerkki on EU-asetuksesta:

Jos komissio toteaa, että tutkimuslaitos ei täytä tai ei enää täytä sen nimeämiselle asetettuja vaatimuksia, se ilmoittaa asiasta nimeävän hyväksyntäviranomaisen jäsenvaltiolle voidakseen vahvistaa yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota ryhtymään näihin korjaaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien nimeämisen peruuttaminen tarvittaessa.

> myös peruuttamaan nimeämisen tarvittaessa

Toisen lisäävän ilmauksen eli myös-sanan käyttö toisi lisäykseen saman verbimuodon (ryhtymään, peruuttamaan) kuin jo on käytössä lauseessa, johon se liittyy. Verbimuotoon taas liittyisi sen normaalisti vaatima sijamuoto (ryhtymään toimenpiteisiin, peruuttamaan nimeämisen), mikä olisi avuksi lauseen hahmottamisessa.

”Mukaan lukien” on muodoltaan irrallinen lisä

Mukaan lukien saa pääsanakseen aina perusmuotoisen substantiivin määritteineen (nimeämisen peruuttaminen). Perusmuoto korostaa lisäyksen irrallisuutta muusta lauseesta. Siitä ehkä johtuu, että kirjoittajallekin voi hämärtyä, mikä tämän ilmauksen avulla lisättyjen asioiden suhde itse pääasiaan on. Seuraavasta sanomalehtiesimerkistä voisi päätellä, että kirkot ovat osa joko valtiovaltaa tai kansalaisyhteiskuntaa:

Nyt on aika myös Suomessa valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien kirkot, herätä tekemään Euroopan kansalaisten vuodesta osallisuuden vuotta Euroopan kansalaisille.

> sekä kirkkojen, myös kirkkojen, ja kirkkojenkin

Kannattaa katsoa tekstiään toiseenkin kertaan, kun sinne on ilmaantunut mukaan lukien, ja tarkistaa, että juuri se on ilmaus paikallaan. Vaihtoehtoja on, ja ne voivat virkistää lukijaa, asiallisetkin.

AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 27.3.2013.