Kotukseen kielipolitiikan koordinaattori

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta eli Kotuksesta tuli Kotimaisten kielten keskus tämän vuoden alussa. Nimenmuutos liittyy lakimuutokseen, jossa määriteltiin Kotuksen tehtävät ja toiminnan tavoitteet uudelleen.

Uuden lain mukaan keskuksen tavoitteena on kielen asiantuntijana edistää keskuksen toimialaan kuuluvien kielten käyttöä yhteiskunnassa. Tehtävänä on suomen ja ruotsin kielten huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus. Lisäksi keskus koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen kielenhuoltoa. Perustutkimuksen luonteiset tehtävät siirtyivät yliopistoon samaten kuin vähemmistökielten tutkimus.
 
Kotimaisten kielten keskukseen perustettiin muutosten yhteydessä kielipolitiikan koordinaattorin tehtävä. Koordinaattori suunnittelee kielipoliittista toimintaa Kotuksessa sekä Kotuksen ja ulkoisten toimijoiden välillä. Toisekseen hän seuraa Suomen kielioloja, erityisesti kansalliskielten käyttöalaa nyky-yhteiskunnassa. Suomen ja ruotsin kielen asemaa edistävät toimet ovat työssä keskeisessä asemassa.

Kielipolitiikka tarkoittaa yleisen määritelmän mukaan kielen tai kielten ja yhteiskunnan välisten suhteiden järjestämistä tietoisilla toimilla. Toisaalta puhutaan myös kielensuunnittelusta: se on kielipoliittisten toimenpiteiden suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia.
 
Kielipolitiikka ja kielensuunnittelu kohdistuu kielen asemaan yhteiskunnassa. Kielipoliittiset linjanvedot ja ratkaisut perustuvat monesti säädöksiin. Suomessa on kielilaki, saamen kielilaki ja monia muita lakeja, joissa säädetään yksilön oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa. Uhanalaisen kielen elvyttäminen (esim. inarinsaame) tai perusopetuksen kielestä päättäminen on kielensuunnittelua, joka perustuu tavallisesti viranomaisen päätökseen.

Toisaalta kielipolitiikka sisältää myös muuta. Esim. yritysten viestinnän kielivalinnat tai koululaisten opiskelemien kielten valikoiman laajentaminen ovat yhteiskunnallista suunnittelua, jossa ensisijainen keino ei ole säädöspakko. Säädös ei voi olla vastaus kaikkiin kielten käyttöalaa koskeviin kysymyksiin. Kielipoliittiset kysymykset vaativat yhtä lailla kielitieteellistä tietoa ja yhteiskunnallista tutkimusta ratkaisujen pohjaksi.

Kotimaisten kielten keskus on tärkeä kielipoliittinen toimija. Keskuksen toimet vaikuttavat suoraan kansalliskielten yhteiskunnalliseen asemaan sikäli, että Kotus puhuu laadukkaan kielen ja viestinnän puolesta. Tärkeä lohko on viranomaisten käyttämä kieli eri muodoissaan.


MATTI RÄSÄNEN

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 30.5.2012.

Katso muita virkakielipalstoja.